Kunnanhallitus
Pöytäkirja 12.01.2026/Pykälä 8

Kunnanhallitus 12.01.2026 § 8  

398/10.00.00/2025  

Valmistelija Eskelinen Sakari, Tuija Palkki, etunimi.sukunimi@tuusula.fi

Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt Tuusulan kuntaa antamaan lausunnon ja toimittamaan hallinto-oikeudelle kaikki valituksen kohteena olevan päätöksen perusteena olevat asiakirjat. Lausuntoa pyydetään kunnanhallituksen päätöksestä 11.8.2025 § 346 koskien maankäyttösopimusta ja esisopimusta määräalan kaupasta, Palkkitie, Hyrylän Palkkitie Oy ja Palkkila KKOY, tehdystä oikaisuvaatimuksesta annettuun kunnanhallituksen päätökseen 22.9.2025 § 428. Helsingin hallinto-oikeus on antanut asiasta välipäätöksen 14.11.2025, jossa hallinto-oikeus on hylännyt valittajan vaatimuksen täytäntöönpanon kieltämisestä.

Lausuntoa on pyydetty 9.1.2026 mennessä. Lausunnon toimittamiselle on myönnetty lisäaikaa 16.1.2026 saakka.

Tuusulan kunnan lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle:

Riittävät tiedot päätöksenteon tueksi

Valittaja on katsonut, ettei kunnanhallitus ole saanut riittäviä tietoja oikaisuvaatimuksesta käsittelynsä tueksi, eikä ole perustellut oikaisuvaatimuksen hylkäämistä riittävästi. Kunnanhallitukselle on toimitettu oikaisuvaatimus kunnanhallituksen kokouksen 1.9.2025 § 409 ilmoitusasioiden yhteydessä ja uudelleen kunnanhallituksen käsitellessä oikaisuvaatimusta kokouksessaan 22.9.2025. Oikaisuvaatimukset on toimitettu kunnanhallitukselle kokouksen esityslistan mukana luottamushenkilöiden kokouspalvelussa kunnan käytännön mukaisesti.

Kunnanhallituksen toimivaltaan kuuluu ratkaista, onko sillä riittävät tiedot päätöksen tekemiseksi. Toimielin voi tarvittaessa palauttaa asian valmisteluun lisäselvityksen hankkimiseksi tai panna asian pöydälle siirtäen päätöksenteon myöhempään kokoukseen. Kukaan kunnanhallituksen jäsenistä ei asiaa käsiteltäessä ehdottanut asian palauttamista valmisteluun tai sen pöydälle panoa. Näin ollen kunnanhallitus katsoo, että asiassa on saatu riittävät tiedot päätöksenteon tueksi.

Kunnanhallituksen jäsenen esteellisyyden arviointi

Lähtökohtana esteellisyyden toteamisessa on kokoustilanteessa henkilön oma ilmoitus esteellisyydestään ja vetäytyminen asian käsittelystä. Toimielimen päätökseksi riittää tällöin toteamus henkilön esteellisyydestä ja hänen oma-aloitteisesta vetäytymisestään asian käsittelystä. Esteellisyyden ilmoittaminen, arviointi ja ratkaisu kuuluvat ensisijaisesti asianomaiselle henkilölle itselleen. Epävarmassa tapauksessa esteellisen henkilön on parempi olla ottamatta osaa asian käsittelyyn. Kuntalaissa korostetaan henkilön omaa vastuuta esteellisyytensä ilmoittamisessa ja puolueettoman käsittelyn varmistamisessa. Jos henkilö tietää olevansa esteellinen tai on epävarma omasta esteellisyydestään, hänen on itse ilmoitettava asiasta. Jos henkilö vetäytyy esteellisyysepäilyjen vuoksi omasta aloitteestaan asian käsittelystä, päätös ei tämän johdosta synny virheellisessä järjestyksessä, vaikka hänet myöhemmin todettaisiin esteettömäksi (ks. esimerkiksi KHO 1999:36). Jos esteellinen henkilö osallistuu asian käsittelyyn tai mikäli esteetön henkilö jäävätään toimielimen päätöksellä, päätöstä rasittaa muotovirhe. Näin ollen kunnanhallitus katsoo, että tilanteessa on toimittu hallintolain ja kuntalain mukaisesti.

Viittaukset puutteellisiin perusteluihin

Oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin on esitetty perustelut ja oikaisuvaatimus on ollut kunnanhallituksen kokouksessa liitteenä asialla. On eri asia julkaistaanko liitteitä yleisessä tietoverkossa vai ei. Päätös ei näin ollen ole valituksentekijän esittämän mukaisesti hallintolain vastainen. Päätös on perusteltu hallintolain 45 §:n vaatimukset täyttävästi.

Kunnanhallituksen päätöksen täydentäminen ja oikaisuvaatimuksen hylkääminen

Jotta kunnanhallitus on pystynyt arvioimaan oikaisuvaatimuksen hylkäämistä koskevan ehdotuksen, on aiempaa oikaisuvaatimuksen kohteena ollutta päätöstä tullut ensin täydentää tietyiltä osin. Näin ollen kunnanhallituksella on ollut käytössään ensin asian ratkaisemiseksi lopullinen täydennetty päätös ja sen jälkeen kunnanhallitus on pystynyt arvioimaan sen suhdetta oikaisuvaatimuksessa esitettyyn.

Hallintolain 49g §:n mukaan otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen viranomainen voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Näin ollen viranomainen (tässä tapauksessa kunnanhallitus) on ensin täydentänyt hallintopäätöstään ja sen perusteluita ja tämän jälkeen edelleen hallintolain 49g §:n mukaisesti päättänyt hylätä oikaisuvaatimuksen. Käsittelyjärjestys tai päätöksentekojärjestys ei ole muodostanut menettelyvirhettä tai vaikuttanut siihen, mikä asian lopullinen ratkaisu toimielimessä on ollut.

Todettakoon vielä, että kunnanhallituksen päätöksessä on viitattu yhtä kokouspykälää aiempaan pykälään, mutta se ei vaikuta asian käsittelyyn tai laatuun, sillä asia- ja otsikkoyhteys on kuitenkin selkeä päätöksessä. Täydennetty pykälä on ollut kunnanhallituksen päätös 11.8.2025 § 346.

Valituksen ja oikaisuvaatimuksen perustelut

Valittaja on valituksensa lopuksi esittänyt oikaisuvaatimuksessa esittämiensä asioiden osalta perusteluja päätöksen hylkäämiselle ja oikaisuvaatimuksen hyväksymiselle. Näin perusteluihin kunnanhallitus on ottanut kantaa seikkaperäisesti jo oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä ja ne toimitetaan Helsingin hallinto-oikeudelle tämän asian käsittelyn yhteydessä liitteenä (ote kunnanhallituksen päätöksestä 22.9.2025 § 428).

Edellä mainitusta syystä kunnanhallitus, osana tätä lausuntoaan hallinto-oikeudelle, uudistaa jo oikaisuvaatimuksen käsittelyssä 22.9.2025 antamansa selkeät ja riittävät vastaukset valittajan nyt uudestaan myös valituksessaan esittämiin väitteisiin ja vaatimuksiin. 

Oikeudenkäyntikuluvaatimus

Valittaja on valituksessaan vaatinut kunnan velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa.

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 95 § mukaan:

”Oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Yksityinen asianosainen voidaan 1 ja 2 momentista poiketen velvoittaa korvaamaan viranomaisen oikeudenkäyntikuluja vain, jos yksityinen asianosainen on esittänyt ilmeisen perusteettoman vaatimuksen.”

Kunnanhallitus katsoo, että mitään perusteita kunnan saattamiselle vastuuseen valittajan oikeudenkäyntikuluista ei ole ilmennyt valituksessa esitetyn perusteella. Kunnanhallitus lisäksi katsoo, että prosessin edetessä on mahdollista, että myös kunta esittää vielä oman oikeudenkäyntikulu-vaatimuksensa valittajaa kohtaan.

Yhteenveto

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella kunnanhallitus toteaa lausuntonaan Helsingin hallinto-oikeudelle, että tehty valitus tulee edellä esitetyillä perusteilla hylätä kokonaisuudessaan perusteettomana mukaan lukien vastapuolen oikeudenkäyntikuluvaatimus.

Esittelijä kansliapäällikkö Oksanen Annaliisa

Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää antaa pykälän selostusosassa esitetyn lausunnon Helsingin hallinto-oikeudelle.

Käsittely Valtuuston 1. varapuheenjohtaja Ikkelä ilmoitti olevansa hallintolain 28.1 pykälän kohdan 1 mukaisesti esteellinen (osallisuusjäävi) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.
 

Päätös Kunnanhallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.