Kunnanhallitus
Pöytäkirja 26.01.2026/Pykälä 34

Kunnanhallitus 26.01.2026 § 34  

800/10.02.03/2025  

Valmistelija Röntynen Antti-Pekka, etunimi.sukunimi@tuusula.fi

Valtuusto on kokouksessaan 10.11.2025 § 192 hyväksynyt Puistokylän asemakaavan. Helsingin hallinto-oikeuteen on saapunut säädetyssä määräajassa päätöstä koskeva valitus, jonka johdosta Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt Tuusulan kunnan lausuntoa asiassa. Lausunnon antamiselle on pyydetty lisäaikaa kokousaikataulujen vuoksi 31.1.2026 saakka.

Valitusperusteet ja vaatimukset

Valituksessa Helsingin hallinto-oikeudelle vaaditaan Tuusulan valtuuston päätöksen 10.11.2025 § 192, joka koskee Puistokylän asemakaavan (kaavanumero 3589, Rykmentinpuisto ja Sula) hyväksymistä, kumoamista lainvastaisena. Lisäksi valituksessa vaaditaan täytäntöönpanon keskeyttämistä ja kustannusten korvaamista.

Valituksen pääkohdat ovat

• Puutteet lähteiden ja norojen esiintymisen selvittämisessä
• Puutteet luontoselvityksissä ja vaikutusten arvioinnissa
• Melun raja-arvojen ylittyminen kaava-alueella
• Vesiluvan tarpeen ratkaisemattomuus
• Puutteet kaavaselostuksessa
• Yleiskaavan vastaisuus

Valittajat katsovat, että Puistokylän asemakaava on lainvastainen useista eri näkökulmista ja vaativat siksi Helsingin hallinto-oikeutta kumoamaan sen.

Tuusulan kunta antaa seuraavan lausunnon Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen johdosta:

Kaavan käsitteluvaiheet

Rykmentinpuiston suunnittelu aloitettiin vuonna 2008 ja Rykmentinpuiston osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä vuoden 2009 alussa. Valtuusto hyväksyi osayleiskaavan vuonna 2012 ja lainvoiman se sai vuonna 2014. Valtuuston hyväksynnän jälkeen vuonna 2012 siirryttiin asemakaavoitusvaiheeseen, joka tuli vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksella vuonna 2013. Tämän noin 150 ha käsittävän alueen asemakaavaluonnokset olivat nähtävillä keväällä 2014, jonka jälkeen kaavoitusta on viety eteenpäin pienempinä osa-alueina. Ennen Puistokylän asemakaavaa tällä asemakaavaluonnosalueella on lainvoiman saanut neljä asemakaavaa, jotka muodostavat yhteensä noin 79 hehtaaria suunnittelualueen 150 hehtaarista. Puistokylän asemakaava on ollut ehdotuksena nähtävillä 16.5. – 17.6.2024 ja uudelleen 14.8. – 15.9.2025 välisinä aikoina. Valtuusto hyväksyi asemakaavan 10.11.2025. Rykmentinpuiston suunnittelun aikana on laadittu lukuisia selvityksiä, jotka on mainittu Puistokylän asemakaavaselostuksen liite- ja lähdeluetteloissa.

Puutteet lähteiden ja norojen esiintymisen selvittämisessä

Rykmentinpuiston asemakaavan alueella suoritettiin 5.11.2012 geologinen maastokatselmus, jonka yhteydessä tarkasteltiin alueen maaperäolosuhteita, pintavesien valumasuuntia ja alueella sijaitsevien ojien virtaamia, Rykmentinpuiston pohjavesiselvitys, Ramboll 2013. Tämän lisäksi lähteitä on tutkittu seuraavassa selvityksessä: Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Tuusulanharjulla Mätäkivennummen-Vaunukankaan välisellä alueella, Geologian tutkimuskeskus GTK, 2005. Selvityksissä ei havaittu Puistokylän alueella lähteitä, eikä muita vesilailla suojeltavia luontotyyppejä. Molemmat selvitykset on mainittu selostuksen liitteissä tai kirjallisissa lähteissä. Asemakaavaehdotuksista saaduissa Uudenmaan ELY-keskuksen ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnoissa, eikä myöskään muistutuksissa, ole mainittu mahdollisia puutteita lähteiden ja norojen selvittämisessä. Suunnittelualueella maaperä on vahvasti ihmisen muokkaamaa varuskunnan ja myös sen jälkeisen toiminnan jäljiltä.

Väitteet puutteista lähteiden ja norojen selvittämisessä ovat tarkentumattomia ja perusteettomia. Asemakaava täyttää tältäkin osin Alueidenkäyttölain vaatimukset.

Puutteet luontoselvityksissä ja vaikutusten arvioinnissa

Puistokylän suunnittelun aikana jätetyissä palautteissa nousi esille halu säästää alueen metsäalueita. Tähän palautteeseen on pyritty vastaamaan asemakaavan ehdotusten nähtävilläoloaikojen välissä tehdyillä muutoksilla kaavaratkaisuun, jossa muutettiin korttelirakennetta siten, että maastonmuotoja ja olemassa olevaa puustoa pystyttiin paremmin säilyttämään. Tätä muutosta valmisteltaessa haluttiin kasvillisuustarkastelulla selvittää ja luokitella alueen metsätyyppejä ja yksittäisiä puulajeja niiden selviytymisedellytysten perusteella. Merkinnällä lu-1 merkittiin asemakaavaan alueet, jossa puilla on parhaimmat edellytykset säilyä. Säilymisedellytyksiin vaikuttivat puulaji sekä suunniteltu korttelirakenne ja rakennusten paikat. Selvityksen laati kunnassa työskentellyt maisema-arkkitehti. Kyseessä ei ole varsinainen luontoselvitys.

Rykmentinpuiston kaava-alueelta ja sen lähiympäristöstä on tehty mm. seuraavat Puistokylän aluetta koskevat luontoselvitykset:

• Hyrylän Rykmentinpuiston alueen luontoselvitysten täydennys, 2016. Täydennys tehtiin aiemmin laadittujen  luontoselvitysten päivittämiseksi ja tarkentamiseksi asemakaavoitusta varten, koska osa aiemmista inventoinneista oli tehty yleiskaavatarkkuudella ja osa tuloksista oli jo vanhentunut. Täydennys koski seuraavia aiemmin laadittuja selvityksiä: Nieminen ym. 2007, Routasuo 2005, 2006, Vauhkonen 2005, Yrjölä 2012a, b.
• Tuusulan Hyrylän Rykmentinpuiston lepakkoselvitys, 2015
• Tuusulan Hyrylän liito-oravatarkistus, 2012
• Kääpäselvitys Puistokylän ja Rykmentinpuiston alueilla Tuusulassa vuonna 2023 (Faunatica)
• Liito-oravaselvitys Tuusulan Puistokylän alueella vuonna 2023 (Faunatica)

Puistokylän asemakaavan laatimisen aikana aloitettiin Puistokylän alueen itäpuolelle sijoittuvan Rykmentinpuiston keskialueen yleissuunnittelutyö, johon liittyen laadittiin pääosin kyseistä aluetta koskeva luontoselvitys (Luontoselvitys Rykmentinpuisto, 2024, Keiron oy). Osana selvitystä tarkennettiin aiemmin Puistokylän alueelle tehtyä Kääpäselvitystä (Kääpäselvitys, 2024, Faunatica), ja tämän vuoksi selvitys (Luontoselvitys Rykmentinpuisto, 2024, Keiron oy) on Puistokylän asemakaavaselostuksen liitteenä. Puistokylän asemakaavaa koskeva osuus on selvityksen sivuilla 68. Faunatican kääpäselvityksessä tutkittiin kattavasti kääpälajisto ja lisäksi etsittiin luontoarvoja indikoivia muita kääväkäslajeja, sekä kiinnitettiin huomiota muiden eliöryhmien uhanalaisten ja erityisesti huomioitavien lajien esiintymiseen ja esiintymispotentiaaliin. Luontoselvityksissä ei ilmennyt luontoarvoja, jotka rajoittaisivat lainsäädännöllisesti maankäyttöä asemakaava-alueella. Alueelle ei sijoitu luonnonsuojelulain tai metsälain mukaisia suojeltavia kohteita. Selvitysten mahdollista puutteellisuutta ei ole nostettu esille myöskään Uudenmaan ELY-keskuksen ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen palautteessa.

Väitteet puutteista luontoselvityksissa ja vaikutusten arvioinnissa ovat täsmentymättömia ja perusteettomia. Asemakaava täyttää tältäkin osin Alueidenkäyttölain vaatimukset.

Melun raja-arvojen ylittyminen kaava-alueella

Toiminta ampumaradalla on alkanut vuonna 1986 Tuusulan kunnan myöntämän sijoituspaikkaluvan ja Uudenmaan lääninhallituksen myöntämän rakennus- ja käyttöluvan mukaisesti. Ampumarata ilman ajanmukaisia lupia ei täytä ympäristönsuojelulainsäädännön vaatimuksia, vaan toiminta vaatii jatkuakseen ympäristöluvan. Toiminnan harjoittaja Tuusulan Voima-Veikot ry on hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa, joka on parhaillaan vireillä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Ampumaratatoiminnan jatkamisen mahdollisuus ratkeaa myöhemmin, joten Puistokylän asemakaavan ampumaradan meluun liittyvä määräys laadittiin huomioiden myös se vaihtoehto, että ampumaratatoiminta ja tämän myötä toiminnan aiheuttama melu poistuu tai asuinkiinteistöille kohdistuva melu vähenee niin paljon, ettei se aiheuta estettä asuintonttien rakentamiselle. Puistokylän asemakaavan myötä muodostuva kortteli 5755 ja korttelin 5756 tontit 8-13, joita melumääräys koskee, sijoittuvat kunnan omistamalle maalle, jolloin kunta voi itse määrittää tonttien luovutusajankohdan siten, että melun leviäminen alueelle on loppunut. Myös ampumarata toimii kunnan omistamalla maalla, joten kunta voi päättää myös siellä tehtävät ratkaisut, kuten meluntorjunnan toteuttamisen. Melua on selvitetty asemakaavan laadinnan yhteydessä laaja-alaisesti asiantuntijoiden toimesta (Tuusulan ampumahiihtostadionin toimintaedellytykset, 4.11.2024, Ramboll). Selvityksessä esitettiin ratkaisu meluntorjunnan toteuttamiseksi tilanteessa, jossa ampumaratoiminta jatkaa nykyisessä sijainnissaan ja Puistokylän maankäyttö toteutuu asemakaavan mukaisesti. Ampumaratatoiminnan jatkuminen ei ole este asemakaavan toteuttamiselle. Asemakaava täyttää tältäkin osin Alueidenkäyttölain vaatimukset.

Näin ollen Puistokylän asemakaava ei ole riippuvainen alueen ulkopuolisesta maankäytöstä. Melukysymys ei ole este kaavan hyväksymiselle.

Vesiluvan tarpeen ratkaisemattomuus

Pohjavesialueilla rakentamista rajoittavat vesilain ja ympäristönsuojelulain

mukaiset pohjaveden muuttamis- ja pilaamiskiellot. Tämä on tuotu esille asemakaavamääräyksissä, jonka lisäksi asenmakaavassa on asetettu monia eri ehtoja pohjaveden laadun ja määrän turvaamiseksi. Asemakaavassa asetetut merkinnät ja määräykset tulevat sovellettavaksi rakentamisluvan hakemisen yhteydessä. Asemakaavaehdotuksien nähtävilläoloaikoina pyydetyissä paikallisen ympäristökeskuksen ja ELY-keskuksen lausunnoissa ei ole tuotu esille vesilain mukaisen luvan hakemista.

Kysymys mahdollisen vesiluvan tarpeen etukäteisestä ratkaisemisesta ei estä kaavan hyväksymistä.

Asemakaava täyttää tältäkin osin Alueidenkäyttölain ja vesilain vaatimukset.

Puutteet kaavaselostuksessa

Asemakaavassa on annettu määräyksiä koskien ympäristöarvojen, luonnononmonimuotoisuuden, maiseman, ympäristönsuojelun ja muiden laadullisten arvojen toteutumiselle ja näin ollen se täyttää alueidenkäytölain ja MRA:n vaatimukset.

Yleiskaavan vastaisuus

Osayleiskaava on ohjeena laadittaessa asemakaavaa. Asemakaava täsmentää ja toteuttaa osayleiskaavassa esitettyjä rartkaisuja. Rykmentinpuiston osayleiskaava on hyväksytty vuonna 2012 ja lainvoiman se sai vuonna 2014. Osayleiskaavassa esitettiin koko alueelle ulottuva liikenneverkko, rakennettavat alueet sekä viheralueet ja -yhteydet. Puistokylän asemakaava toteuttaa osayleiskaavassa esitettyä ratkaisua. Rykmentinpuiston alueen asemakaavoista sai lainvoiman ensimmäisenä Puistokylän asemakaavaan rajautuva, sen koillispuolelle sijoittuva Puustellinmetsän asemakaava (lainvoima 14.6.2016). Tässäkin asemakaavassa alueen katuverkko perustuu osayleiskaavassa esitettyyn ratkaisuun ja asemakaavassa osoitettu Puistometsäntien katualue jatkuu Puistokylän asemakaavassa. Osayleiskaavassa osoitetun keskuspuiston ja katuverkon risteäminen on ratkaistu siten jo aiemmassa asemakaavassa.

Puistokylän asemakaavasuunnittelun aikana korttelirakennetta päätettiin sijoittaa pohjoisen ja idän suuntiin, jolloin rakentamatonta aluetta jää osayleiskaavassa osoitettua enemmän etelään ja kaakkoon.

Asemakaava ei poikkea yleiskaavasta lainvastaisella tavalla.

Asemakaava täyttää tältäkin osin Alueidenkäyttölain vaatimukset.

Oikeudenkäyntikulut

Valituksessa on vaadittu oikeudenkäyntikulujen korvaamista.

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 95 § 1. mom:

“Oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.”

Kunta pitää vaatimusta valittajan oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta ilmeisen perusteettomana ja vaatii valituksen hylkäämistä tältäkin osin.

Yhteenveto

Yhteenvetona kunnanhallitus toteaa kantanaan, että valitus on perusteeton ja tulee kokonaisuudessaan hylätä.

Hallintosäännön 25 §:n kohdan 5 mukaan kunnanhallitus antaa lausunnon tai selityksen valtuuston päätöksestä tehdystä valituksesta, jos kunnanhallitus katsoo, ettei valtuuston päätöstä ole valituksessa esitetyillä perusteilla kumottava.

Esittelijä kansliapäällikkö Oksanen Annaliisa

Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää

- merkitä tiedoksi saapuneen valituksen liitteineen;

- antaa Helsingin hallinto-oikeudelle pykälän selostusosassa esitetyn lausunnon sekä pykälän liitteinä esitetyt materiaalit.

Käsittely

Valtuuston puheenjohtaja Tuija Reinikainen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 20.17.
 

Päätös Kunnanhallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.