Tekninen lautakunta
Esityslista 22.09.2026/Asianro 84

Tekninen lautakunta 22.9.2026    

384/10.03.01.08/2026  

Valmistelija Juhola Petri, etunimi.sukunimi@tuusula.fi
 

************* kiinteistön 858********** omistajana ja ************** kiinteistön 858********** omistajana ovat jättäneet 1.6.2026 oikaisuvaatimuksen, joka koskee Tuusulan kunnan teknisen lautakunnan 12.5.2026 kokouksessaan tekemää päätöstä § 51: Muutoksenhakukelpoisen päätöksen antaminen koskien kääntöpaikan toteuttamista (liite 1). ******* ja ******** ovat täydentäneet omasta aloitteestaan oikaisuvaatimusta 22.6.2026 kuntaan toimitetulla kirjelmällä. Oikaisuvaatimus ja sen täydennys ovat liitteenä 2 ja 3.

Asianosaisten, ******** ja *********, vaatimuksena on, että teknisen lautakunnan tulee kumota 12.5.2026 tekemänsä päätös § 51 ja asiasta tulee tehdä uusi päätös siten, että kyseessä oleva kääntöpaikka rakennetaan ja katusuunnitelma laaditaan välittömästi voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Hanke tulee sisällyttää vuoden 2026/2027 kunnallistekniikan rakentamisohjelmaan.

Perusteluna esitetään tapahtumien kulkua:

Oikaisuvaatimuksen yksityiskohtaiset perustelut tiivistettynä ovat:

Oikaisuvaatimuksen täydennyksessä moititaan naapurien kuulemiskirjeen sisältöä johdattelevaksi ja kuulemiseen varattua aikaa (30 pv) liian pitkäksi. ******** mukaan häntä olisi pitänyt kuulla uudelleen naapureiden kuulemisen jälkeen. Yksilöimättä naapureiden esittämiä näkemyksiä hankkeesta ******** mukaan ne ovat virheellisiä ja naapureiden mielipiteet tulee jättää kokonaisuudessaan huomiomatta. Kunta on kohdellut kuntalaisia eriarvoisesti, kun kääntöpaikat on aikoinaan rakennettu muille kaavan mukaisille kadun osuuksille, mutta ei po. kadun osalle. Kirjallista sopimusta, jossa näin olisi sovittu, ei ole esitetty, jolloin ******** mukaan asiassa on toimittu aikoinaan lainvastaisesti.

Vastine oikaisuvaatimukseen

Päätösprosessista tekninen lautakunta toteaa, että kaikkien asiakirjojen toimittamisessa teknisen lautakunnan päätöksestä § 51/2026 on tapahtunut viivettä, joka on johtunut sähköpostitse lähetetyn päätösaineiston suuresta tiedostokoosta, kirjepostin kulussa tapahtuneista ongelmista sekä tietokatkoksesta Tuusulan kunnan kirjaamoon, keille kaikille päätös tuli lähettää tiedoksi. Puutteellinen tiedoksianto asianosaisille havaittiin heinä-elokuun vaihteessa, kun vastinetta oikaisuvaatimukseen teknisen lautakunnan päätöksestä valmisteltiin. Viivästynyt tiedoksianto on otettu huomioon oikaisuvaatimusten jättöajassa. Asianosaisia ovat kiinteistöjen 858-*********, 858-*********, 858-********* ja 858-********* omistajat tai haltijat.

Päätöksenteon toimivaltuuksista ratkaista asia säädetään kunnan hallintosäännössä (voimaan 1.1.2026). Hallintosäännön mukaan toimialuejohtajat ja palvelualuepäälliköt vastaavat toimialueidensa ja palvelualueidensa toiminnasta ja taloudesta (18 § ja 19 §). Tekninen lautakunta vastaa alueidenkäyttölain mukaisesta kadunpidosta sekä toimialueeseensa kuuluvan muun kunnan oman yhdyskuntateknisen verkoston suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä (§ 26.2). Hallintosäännön 27 §:n mukaan toimialuejohtajat mm. edustavat toimialuelautakuntaansa toimialuettaan koskevissa asioissa ja käyttävät lautakunnan puhevaltaa viranomaisissa ja tuomioistumissa sekä vastaavat lautakuntansa päätettäviksi tulevien asioiden valmistelusta ja lautakunnan tekemien päätösten toimeenpanosta. Hallintosäännön 34 §:n mukaan asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi lautakunnan esittelijä, joita teknisessä lautakunnassa ovat tilapalvelupäällikkö, yhdyskuntatekniikan päällikkö sekä kuntakehitysjohtaja. Hallintosäännön toimivaltataulukon 3 mukaan yhdyskuntatekniikan päällikkö päättää alueidenkäyttölain 86 § mukaisesta kadunpidosta ja kadunpidon lopetuksesta. Edelleen yhdyskuntatekniikan päällikön tehtäväkuvauksessa todetaan mm., että yhdyskuntatekniikan päällikkö vastaa suunnittelu- ja mittauspalvelut ‑tulosyksikön toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä, kunnallistekniikan ja liikennesuunnittelun laaja-alaisista asiantuntijatehtävistä sekä kunnallistekniikan rakentamisesta kuin myös kunnossapitoon ja viheralueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvistä tehtävistä. Yhdyskuntatekniikan päällikkö vastaa suunnittelun ja rakentamisen koordinoinnista ja resursoinnista siten, että hänen vastuualueeseensa kuuluvat hankkeet etenevät kokonaisuutena asetettujen aikataulu- ja kustannustavoitteiden mukaisesti.

Em. perusteilla vt. kuntakehitysjohtajalla (yhdyskuntatekniikan päälliköllä) on, hankkeen laajuus ja merkittävyys huomioon ottaen, ollut toimivaltuus tehdä asiasta ratkaisu itsenäisesti. ************** ja *************** allekirjoittamassa ja 26.6.2025 päivätyssä vaatimuksessa nimenomaisesti pyydetään kunnalta ensin ratkaisua vaatimukseen rakentaa kääntöpaikka. Vaatimuskirjelmän lopussa todetaan, että mikäli Tuusulan kunta ilmoittaa, että se ei ryhdy vaaditun ajoneuvojen kääntöpaikan toteuttamiseen, hakijat pyytävät kuntaa antamaan valituskelpoisen päätöksen asiasta. Kielteinen ratkaisu asiasta on tehty 24.9.2025. Ratkaisun yhteydessä on haluttu varmistaa, että haluavatko asianosaiset vielä valituskelpoisen päätöksen asiasta, koska tarvetta rakentaa kääntöpaikkaa ei ratkaisun valmistelun yhteydessä tehtyjen tarkastelujen perusteella ilmennyt.

Vaatimus muutoksenhalukelpoisesta päätöksestä saapui kuntaan 4.2.2026. Vaatimuksen oli allekirjoittanut ************* yksin. Samassa yhteydessä ************* pyysi kopiota vuonna 1979 tehdystä haltuunotto- ja korvaussopimuksesta Huhtatien 26 m:n osuudesta, jossa oli sovittu, että kääntöpaikan aluetta ei oteta haltuun koko kaavan mukaiselta alueeltaan, vaan kääntöpaikan rakentamisen vaatimat (ajoradan) levikkeet jätetään sopimuksen ulkopuolelle. Sopimusta etsittiin kunnan arkistosta, mutta sitä ei silloin löytynyt. Myöhemmin kesällä 2026 on löytynyt Tuusulan kunnanhallituksen asiaa koskeva päätös 2.4.1979/489 §, joka on liitteenä 4. Kartta haltuunotetun alueen sijainnista on liitteenä 5. Kartan pinta-ala täsmää päätöksessä haltuunotetun Huhtatien alueen pinta-alaan.

Naapureiden kuuleminen perustuu hallintolain (434/2003) 34 §:ään asianosaisen kuuleminen. Kuulemisessa käytettiin termiä ”naapurin kuuleminen”, koska hankeen vaikutuksen laajuus on suppea koskien välittömästi niitä, joiden kiinteistöjen alueille kääntöpaikan rakentaminen kohdistuu ja joiden kiinteistö rajoittuu kääntöpaikkaan. Kiinteistön 858-********* omistajaa ei enää kuultu naapurina, asianosaisena, koska hänen kantansa hankkeeseen oli tuotu esille jo 16.5.2025 päivätyssä vaatimuksessa, ja kuuleminen oli siitä syystä ilmeisen tarpeetonta (hallintolaki 34 §).

Hallitolain 36 §:n mukaan kuulemista koskevassa pyynnössä on tarvittaessa yksilöitävä, mistä seikoista selitystä pyydetään. Kuulemiskirjeessä on yksilöity, mihin seikkoihin nimenomaisesti halutaan ottavan kuultavilta tahoilta kantaa. Yksilöidyt seikat ovat samat kuin, millä kääntöpaikkaa on perusteltu.

Kuulemisajaksi annettiin 30 pv, koska kuulemisajankohta sijoittui pääsiäisen kohdalle. Viranhaltijalla on tässä asiassa mahdollisuus käyttää harkintavaltaa, ja pääsiäisen vuoksi naapureille haluttiin antaa mahdollisuus esittää kantansa rauhassa. Saatua palautetta ei olisi kuitenkaan ennätetty käsitellä ennen pääsiäisen jälkeistä seuraavaa teknisen lautakunnan kokousta (14.4.2026). Lautakunnassa käsiteltävät asiat on tuotava listoille viikkoa ennen kokousta.

Naapureiden kannanotoista ei pyydetty vastinetta **********, koska naapureidenkaan kuulemisessa ei tuotu esille mitään päätökseen vaikuttavaa uutta oleellista seikkaa. Vastineen pyytämistä pidettiin tämän vuoksi ilmeisen tarpeettomana ja käsittelyprosessia siten turhaan pitkittävänä. ********** on ollut myös mahdollisuus antaa yksilöity vastineensa naapureiden kannanottoihin nyt käsiteltävän oikaisuvaatimuksen täydennyskirjeessä, mutta sitä mahdollisuutta ei ole käytetty kuin yleisellä tasolla.

Teknisen lautakunnan päätös kääntöpaikan rakentamisesta on tehty kolmen kuukauden sisällä vaatimuksesta, mitä voidaan pitää hyvin kohtuullisena aikana ottaen huomioon, että hankkeen aikana on kuultu naapureita ja käyty kunnan arkistoja läpi etsien käsiteltävään asiaan liittyviä asiakirjoja lähes 50 vuoden takaa. Hallintolain 31 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Hallintolain 23 §:n mukaan asianosaisella on oikeus kysyä viranmaiselta arviota päätöksen ajankohdasta ja käsittelyn ajankohdasta. Tällaista pyyntöä ei oltu esitetty.

Hallintopäätöksen sisällöstä on säädetty hallintolain 44 §:ssä:

”Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi:

1) päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta;

2) asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu;

3) päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu; sekä

4) sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä.”

Tuusulan kunta käyttää päätöksenteossa Dynasty 10 -nimistä asianhallintajärjestelmää, jota käytetään laajasti julkishallinnossa. Se avulla kunta hoitaa ja hallitsee asiakirjoja, sopimuksia, kokouksia sekä päätöksentekoprosesseja. Asianhallintajärjestelmä käyttää mm. päätöksentekoprosesseissa valmiita pohjia, jotka noudattavat hallintolain 44 §:n vaatimuksia. Päätöksestä ilmenee päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta välittömästi otsikon jälkeen. Asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu, käyvät ilmi asiaselostuksesta. Päätöksen perustelut käyvät ilmi päätöksen ensimmäisestä kohdasta ja tarkemmin päätöksen asiaselostuksesta. Se, mihin asianosainen on oikeutettu, käy ilmi päätöksen kolmannesta kohdasta. Asian valmistelija yhteystietoineen käy ilmi päätöksen tehneen viranomaisen ja päätöksen tekemisen ajankohdan jälkeiseltä riviltä. Päätöksen perustelu käy ilmi esittelijän asiaselostuksesta ja asian tarkastelusta.

Tietosuojasyistä kaikkia liiteitä ei laiteta nähtäville julkiseen verkkoon. Teknisen lautakunnan jäsenet saavat kuitenkin nähtäväkseen asianhallintajärjestelmän kautta kaikki päätöksentekoon tarvittavat asiakirjat viimeistään kokousta edeltävänä torstaina. Kuntalaissa (410/2015) sekä Tuusulan kunnan hallintosäännössä on säädetty, miten päätöksenteko kunnassa järjestetään.

Hallintolaissa ei ole säädöstä siitä, kuinka liitteet on nimettävä. Hallintolain 9 §:ssä mainitaan, että viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Viitaukset väärin nimettyihin liiteisiin ei siltä osin pidä paikkaansa, että liitteet ovat vääriä, vaan kyse on enemmänkin mielipiteestä, tuleeko käyttää pitkiä, nimiöiden mukaisia nimiä liitteissä vai selkeämpiä ja ymmärrettävämpiä nimiä ja viittauksia liitenumeroihin asiatekstissä. Vaatimus nimiluettelon muuttamisesta on myös sikäli aiheeton, koska vaatimus kohdistuu 24.9.2025 päivätyn viranhaltijaratkaisun liiteluetteloon, joka on laitettu kokonaisuudessaan lautakunnan 12.5.2026 teknisen lautakunnan liiteaineistoksi. Kyseessä ei ole hallintolain 50 §:n mukainen asiavirhe, joka olisi johtanut vääränlaiseen käsittelyyn tai päätökseen asiassa, eikä hallintolain 51 §:n mukainen ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe, jonka perusteella muutos jälkikäteen olisi mahdollista.

Oikaisuvaatimuksen tarkastelua

Käsiteltävä asia koskee vaatimusta rakentaa kääntöpaikka Huhtatien haaraan kiinteistöjen ********************************************* edustalle ja sitä, onko päätöksentekoprosessi tapahtunut väärässä järjestyksessä. Edellä vastineosan yhteydessä on jo todettu, että teknisen lautakunnan 12.5.2026 tekemä päätös § 51 on tehty hyvän hallintotavan mukaisesti eikä asian käsittelyssä ole tapahtunut sellaista menettelytapavirhettä, mikä loukkaisi asianomaisten etua tai oikeutta ja johtaisi asian uudelleen käsittelyyn. 

Autiorinteen rakennuskaavassa on Huhtatien po. katuosuuden päähän kaavan laadinnan yhteydessä varattu tila kääntöpaikalle. Kaavasta ei ole aikoinaan valitettu ja se on lainvoimainen. Huhtatien rakentamista varten laaditussa kaavatiesuunnitelmassa ei ole esitetty kääntöpaikkaa po. kadun osalle, vaan ainoastaan tonteille ajon mahdollistava ajorata. Kaavatiesuunnitelmasta ei ole aikoinaan valitettu ja se on lainvoimainen. Asemakaava (rakennuskaava) ei velvoita rakentamaan mitään, jollei lainsäädännössä ole toisin säädetty. Kaava lähinnä mahdollistaa rakentamisen, kun tarve rakentamiselle ilmenee.

Kääntöpaikan tarvetta tulee tarkastella nykylainsäädännön puitteissa, lähinnä alueidenkäyttölain (132/1999) mukaan. Kyseisen lain 86 §:n ensimmäisen momentin mukaan kadunpitovelvollisuus alkaa, kun asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön liikennetarve sitä edellyttää eikä kadun rakentamisesta kunnalle aiheutuvia kustannuksia ole pidettävä kohtuuttomina kadun rakentamisella tyydytettävään liikennetarpeeseen verrattuna. Samaisen lain 84 §:n mukaan kadunpito käsittää kadun suunnittelemisen, rakentamisen ja sen kunnossa- ja puhtaanapidon sekä muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen katualueen ja sen yläpuolisten ja alapuolisten johtojen, laitteiden ja rakenteiden yhteen sovittamiseksi. Kadunpito kuuluu kunnalle. Edelleen 85 §:n mukaan katu rakennetaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset. 

Asian aikaisemmissa käsittelyissä on jo todettu, että kyseisen tonttikadun osalla on neljä tonttiliittymää, joista yksi on kadunosan alkupäässä ja loput kolme sen perällä. Tonttikadun po. osan pituus on 60 m. Jos kyseessä olisi uusi asuinalue, 60 m:n pituus on siinä rajalla, että kääntöpaikka ehkä rakennettaisiin. Se riippuu tonttiliittymien määrästä. Uusilla asuinalueilla pientalotonttien tonttikoot ovat pienempiä, jolloin tonttiliittymiä ja sitä myötä liikennettä, erityisesti kevyttä liikennettä, on enemmän. Toteutuneen maankäytön suhteen po. tonttikadun haara vastaa Huhtatien alkupäässä olevaa haaraa, jonka pituus on noin 35 m. Asemakaavallisesti tämä tonttikadun haara tosin poikkeaa siten, että sille ei ole kaavassa osoitettu tilaa kääntöpaikalle, mutta liikennetilanne on samankaltainen. Huhtatien kahdella muulla haaralla, jonne kääntöpaikat aikoinaan on rakennettu, asemakaavan mukainen toteutunut maankäyttö on erilainen. Katujen päissä on tonttijaot tehty siten, että kääntöpaikat palvelevat lähinnä pääsyteinä tonteille. Nyt po. tonttikadun haaralla samoin kuin sen viereiselläkään haaralla ei tällaista maankäytöllistä tilannetta ole.

Yleisen kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että 3…4 omakotitalon muodostama tonttikatu ei yleensä vaadi kääntöpaikkaa liikenteellisistä tai liikenneturvallisuussyistä. Liikennemäärät ja -nopeudet ovat pienet, kun omakotitalot ovat tavanomaisessa asuinkäytössä. Autoliikenne muodostuu omakotialueilla pääosin asukkaiden omasta henkilöautoliikenteestä. Mitoituslaskemissa käytetään arvoja 1,5…2 henkilöautomatkaa päivässä. Päivässä neljän omakotitalon tonttikadulla muodostuu siten 12…16 henkilöautomatkaa päivässä, kun kiinteistöissä asuva henkilölukumäärä on kaksi ja molemmilla on ajokortti. Tämän lisäksi tulevat satunnaiset huoltoajot (posti, jätehuolto ja lämmitysöljy) ja vieraskäynnit. Kokonaisuutena liikennemäärät jäävät pieniksi ja kääntöpaikastakin tässä hyötyisi vain satunnainen huoltoajo, koska muut ajot tapahtuvat tonteille. Isommilla huoltoajoneuvoilla hyöty kääntöpaikasta on kyseenalainen, koska kaavan mukainen kääntöpaikan tila on pienehkö. Kääntöpaikan rakentaminen ei saavuteta sellaista liikenteellistä parannusta, että se olisi perusteltua. Lisäksi tarkastelussa on otettava huomioon kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu. Kuten lautakunnan 12.5.2026 tekemässä päätöksessä on todettu, liikenneturvallisuushankkeita tarkastellaan kunnassa tietyin kriteerein ja niistä poikkeaminen johtaa kuntalaisten epätasa-arvoiseen kohteluun.

Esittelijä yhdyskuntatekniikan päällikkö Juhola Petri
 

Päätösehdotus 

Päätös