Kunnanhallitus
Esityslista 15.06.2026/Asianro 269

Kunnanhallitus 15.06.2026     

467/10.02.03/2025  

Valmistelija Lustman Vili, etunimi.sukunimi@tuusula.fi

Asian esittely ja tausta

Vastaus lausuntopyyntöön HAO:n asiassa dnro. 3541/03.04.04.04.16/2026 sekä dnro. 3589/03.04.04.04.16/2026.

Tuusulan kunnanvaltuuston päätöksestä 30.3.2026 §17 Saksanväylä (kaavanumero 3670) asemakaavan hyväksyminen, on jätetty kaksi valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmät ovat tämän päätöksen liitteenä. Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt asiasta kunnan lausunnon 29.6.2026 mennessä. Hallintosäännön 24 §:n kohdan 5 mukaan kunnanhallitus antaa lausunnon tai selityksen valtuuston päätöksestä tehdystä valituksesta, jos kunnanhallitus katsoo, ettei valtuuston päätöstä ole valituksessa esitetyillä perusteilla kumottava.

Vastine molempiin valituksiin

Valitusten kohta 3)

Jätetyissä valituksissa (3541/03.04.04.04.16/2026, 3589/03.04.04.04.16/2026) vaaditaan asemakaavan kumoamista lainvastaisena ja palauttamista valmisteluun vedoten siihen, että kaavoituksessa olisi tapahtunut menettelyvirhe, koska Keski-Uudenmaan alueellista vastuumuseota ei ole kuultu asemakaavoituksen yhteydessä, vaikka kaavoitettava alue kuuluu maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön numero 276 Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema ja Tuusulanjärven ympäristö.

Valituksissa vedotaan seuraaviin valitusperusteisiin (eroteltu heittomerkeillä):

”Alueidenkäyttölain 62 § koskee vuorovaikutusta kaavaa valmisteltaessa ja säännöksen mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että viranomaisilla, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Edelleen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 28 § 4) kohdan mukaan asemakaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto tarpeen mukaan muilta viranomaisilta, joiden toimialaa asemakaavassa käsitellään.”

Valituksessa mainittu maakunnallisesti merkittävä Tuusulan rantatien kulttuurimaisema ja Tuusulanjärven ympäristö rajautuu lainvoimaisessa maakuntakaavassa RKY-alueen tavoin Järvenpääntiehen, siltä osin, kun alueen voidaan tulkita olevan asemakaavaratkaisun vaikutusalueella. Toisin kuin RKY-alueen, maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön rajaus on suuntaa-antavampi, koska maakuntakaavat ja yleiskaavat ovat luonteeltaan strategisempia, joita asemakaava osaltaan tarkentaa. 

Asemakaavaratkaisua valmisteltaessa on tulkittu, että maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö rajautuu Järvenpääntiehen, eli sijaitsee Järvenpääntien länsipuolella. Nykyinen Järvenpääntie ei ole historiallinen tielinjaus. Saksanväylän kaavaratkaisun mahdollistama uusi laaditun Koillis-Hyrylän katualueiden ja kunnallistekniikan yleissuunnitelman (Afry Finland Oy 2024) mukainen kiertoliittymä laajenisi nykyisen Järvenpääntien linjauksen itäpuolelle. Nykyisen Järvenpääntien alueella asemakaava ainoastaan muuttaa nyt lainvoimaisissa asemakaavoissa maantiealuetta (LT-aluetta) katualueeksi sekä aivan asemakaavarajauksen pohjoisosassa Järvenpääntien suojaviheralueena olevan EV-alueen asemakaavalliseksi katualueeksi, jossa nykyään kulkee kävelyn ja pyöräilyn väylä sekä kulku kevyen liikenteen alikulkuväylälle. Tiealueen muuttuminen kunnan hallinnoimaksi katualueeksi mahdollistaa pienimittakaavaisemman ja maisemaan paremmin sovitettavan liikenneympäristön suunnittelun ja toteuttamisen. Asemakaavan tuomat maankäytölliset muutokset ovat nykyisen Järvenpääntien alueella vähäisiä eivätkä aiheuta maisemallista muutosta suhteessa nykyiseen maankäyttöön.

Asemakaavaratkaisun vaikutuksia suhteessa Rantatien rakennuskulttuuriympäristöön on arvioitu asemakaavaselostuksessa. Risteysalueen maisemallista tilaa on analysoitu suhteessa asemakaava-alueen vaikutusalueen rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Tuuskodon maisemaselvityksen yhteydessä (Maisema-arkkitehtitoimisto Kokoma, 2024), minkä johtopäätökset on huomioitu myös asemakaavaratkaisussa.

Keski-Uudenmaan alueellista vastuumuseota on osallistettu asemakaavan valmistelun aikana ja heiltä on vastaanotettu lausuntoja liittyen valmisteltuun asemakaavaratkaisuun asemakaavan valmisteluaineistona toimineen yleissuunnitelman julkisten nähtävilläolojen yhteydessä, johon asemakaavaratkaisu perustuu. Asemakaavaratkaisu perustuu Koillis-Hyrylän katualueiden ja kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan (Afry Finland Oy, 2024), jonka yhteydessä tutkittiin useita maisemallisilta vaikutuksiltaan erilaisia liittymävaihtoehtoja suunnittelualueen pohjoisosaan sekä eri Saksanväylän katualueen linjauksia. Koillis-Hyrylän katualueiden ja kunnallistekniikan yleissuunnitelman rajaus ja suunnittelualue oli laajempi kuin Saksanväylän asemakaavan ja asemakaavamuutoksen alue ja ulottui selvästi RKY-alueen ja valituksessa mainitun maakunnallisesti arvokkaan alueen puolelle.

Koillis-Hyrylän katualueiden kunnallistekniikan yleissuunnitelman osallistumis- ja arviointisuunnitelman ehdotus oli julkisesti nähtävillä samaan aikaan kuin Saksanväylän asemakaavaluonnokset ajankohtana 15.8.2024 - 16.9.2024. Nähtävillä olojen aikana Keski-Uudenmaan alueelliselta vastuumuseolta vastaanotettiin seuraava kirjallinen lausunto yleissuunnitelman ehdotuksesta:

”12.9.2024 Helsingin kaupungin museo

Tuusulan kunta on pyytänyt Keski-Uudenmaan alueelliselta vastuumuseolta lausuntoa Koillis-Hyrylän katualueiden ja kunnallistekniikan yleissuunnitelman ehdotuksesta. Museo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön, maiseman sekä arkeologian vaalimisen näkökulmasta.

Koillis-Hyrylän alueen suunnittelussa tavoitteena on luoda kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ehdoilla rakentuva uusi alue Keravan ja Hyrylän väliin. Suunnittelutyön tavoitteena on laatia katualueiden yleissuunnitelma Koillis-Hyrylän pää- ja kokoojakatuverkolle. Tässä keskeistä on selvittää Tuusulan itäväylän jatkeen linjaus ja miten se liittyy Järvenpääntiehen sekä sen vaikutukset ympäristöönsä.

Selvitysalue sijaitsee Tuusulan kunnassa Hyrylän keskustan koillispuolella. Alue sijoittuu Tuusulantien, Järvenpääntien (mt 146), Kulloontien (mt 148), sekä Tuusulan ja Keravan kuntarajan rajaamalle alueelle, sekä näiden väylien lähiympäristöön.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema

Kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta olennaista on miten uudet katualuelinjaukset vaikuttavat kulttuuriympäristön kannalta merkittävän Kirkonkylän Saksan peltoaukeamaiseen maisematilaan. Tuusulantien, Järvenpääntien, Kirkkotien ja Saksanväylän liittymään tarkasteltiin neljä eri vaihtoehtoa, joista tilaaja valitsi jatkotyöstettäviksi kaksi vaihtoehtoa. Esitetyistä vaihtoehdoista Saksanväylän linjaus huomioi paremmin viljelymaiseman vaihtoehto B:ssä.

Kaavaesittelyssä todetaan, että keskeistä on selvittää Tuusulan itäväylän jatkeen linjaus ja miten se liittyy Järvenpääntiehen sekä sen vaikutukset ympäristöönsä. Tähän suhteutettuna, museo kaipaisi suunnitelma-aineistoon visualisointeja, miten esitetyt linjaukset konkretisoituvat maisemassa.

Arkeologia

Koillis-Hyrylän katualueiden ja kunnallistekniikan yleissuunnitelma-alueella on suoritettu arkeologinen inventointi Järvenpääntien itäpuolella, Mattilan alueella. Museoviraston arkeologisten kenttäpalveluiden tekemän tutkimuksen mukaan (Lehto, 2023) alueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Suunnittelualueeseen on yleissuunnitelman raportissa rajattu alue, joka rajautuu Järvenpääntien länsipuolelle, lähelle Kirkkotietä. Alueelle ei ole osoitettu suunnitelmassa vielä katualueita tai kunnallistekniikkaa. Tällä alueella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Tuusulan kk (Tusby by), jonka tunnus muinaisjäännösrekisterissä on 1000014738. Kohteella on suoritettu useita arkeologisia tutkimuksia. Vuonna 2017 Maanala Oy:n suorittama koekaivaus sekä vuonna 2019 Museoviraston arkeologisten kenttäpalveluiden koekaivausryhmän tekemät kaksi koekaivausta. Alueelta on löydetty rakenteita ja kulttuurikerroksia, jotka on ajoitettu 1600–1800 luvuille. Tutkimuksen perustella muinaisjäännös on parhaiten säilynyt kylänpaikan länsi- ja lounaisosassa, myös alueen kaakkoisosasta on löydetty 1700-luvulle ajoitettuja kulttuurikerroksia.

Museo toteaa, että suunnitelman tarkentuessa kiinteän muinaisjäännöksen alue on huomioitava alueen suunnittelussa. Muinaismuistolaki määrää yleisen maan käyttöhankkeen tai kaavoituksen suunnittelijan selvittämään suunnitelman vaikutukset kiinteään muinaisjäännökseen. Muinaismuistolaki kieltää sellaiset toimenpiteet, jotka saattavat olla vaaraksi muinaisjäännöksen säilymiselle.”

Alueella on ollut vireillä useita muita asemakaavahankkeita. Vuonna 2026 lainvoimaistunut Mattila II-asemakaava ja asemakaavan muutos rajautuu Saksanväylän kaava-alueeseen sekä perustuu samaan Koillis-Hyrylän katualueiden ja kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan. Alueella on myös vireillä Tuuskodon asemakaavamuutos, jonka valmisteluaineistoksi on laadittu Tuuskodon maisemaselvitys (Maisema-arkkitehtitoimisto Kokoma, 2024), jonka valmistelun ohjaamiseen Keski-Uudenmaan alueellinen vastuumuseo on osallistunut. Keski-Uudenmaan alueellinen vastuumuseo on osallistunut Mattila II- ja Tuuskodon kaavatöiden valmisteluun lausuntokäytännön kautta. Tuusulan kaavoitus on myös käynyt Keski-Uudenmaan alueellinen vastuumuseon kanssa vuosittaisia kehittämiskeskusteluja, jossa on käyty läpi keskeiset, tulevat ja vireillä olevat kaavatyöt. 

Saksanväylän asemakaava-alueen pohjoisosaa on tarkasteltu osana Tuusulan kunnan Tuuskodon asemakaavaan liittyvää työtä (Tuuskodon maisemaselvitys, Maisema-arkkitehtitoimisto Kokoma 2024). Työssä tunnistettiin avointen peltomaisemien osittainen umpeutuminen, polttoaineen jakelun kylmäaseman sekä liikekiinteistöjen aiheuttama maisemavaurio Järvenpääntien ja Tuusulan tien nykyisessä risteyksessä, Saksan tilakeskus tärkeänä maisemallisena kohokohtana sekä tarve yhdistää kunnantalo ja Saksan pellot yhtenäiseksi maisematilaksi.

Asemakaava ja asemakaavan muutos on laadittu riittävin selvityksin ja vaikutusten arvioinnein. Asemakaavaa laadittaessa on ollut käytössä kattavat selvitykset ja tiedot. Asemakaavan valmistelussa ei ole tapahtunut menettelyvirhettä. Viranomaisilla, joiden toimialaa suunnittelussa on käsitelty (osallisilla) on ollut mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Asemakaavaehdotuksesta on pyydetty lausunto tarpeen mukaan muilta viranomaisilta, joiden toimialaa asemakaavassa käsitellään. Asemakaava täyttää alueidenkäyttölain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen vaatimukset.

Valitusten kohdat 4), 5) ja 6):

Jätetyissä valituksissa (3541/03.04.04.04.16/2026, 3589/03.04.04.04.16/2026) vaaditaan asemakaavan kumoamista lainvastaisena vedoten, että vaikutusten selvittäminen on puutteellista, koska valituksen mukaan:

 ”Asemakaava-aineistosta ilmenee, että tutkimuksista ja selvityksistä puuttuu asemakaavassa osoitetun Saksanväylän ja viisihaaraisen liikenneympyrän liikenteelliset vaikutukset Järvenpääntiehen ja Järvenpään suuntaan. Liikenteen lisääntymisen vaikutukset on jäänyt tutkimatta myös Tuusulan Rantatien kulttuurimaisemaan. Selvityksissä ei ole otettu huomioon myöskään kuntarajan ylittäviä vaikutuksia”.

Perusteena viitataan seuraaviin lainkohtiin:

” Alueidenkäyttölain (132/1999) 9 § koskee vaikutusten selvittämistä kaavaa laadittaessa ja kuuluu seuraavasti:

”Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.

Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.”

Hallituksen esityksen (HE 101/1998) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että riittävän laaja-alainen ja perusteellinen vaikutusten arviointi kaavoituksen yhteydessä on välttämätöntä jo senkin vuoksi, että ne, joiden olosuhteisiin ratkaisu saattaa vaikuttaa, voivat arvioida eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Vaikutukset olisi selvitettävä koko siltä alueelta, jolle kaavan olennaisten vaikutusten voidaan arvioida ulottuvan. Lähelle kuntarajaa suunniteltavien vähäisempienkin maankäytön muutosten vaikutukset saattavat ulottua kunnan rajan yli. Vaikutukset on tällöin myös selvitettävä koko vaikutusalueelta yli kunnan tai muiden hallinnollisten rajojen.”

Tämän lisäksi jätetyissä valituksissa (3541/03.04.04.04.16/2026, 3589/03.04.04.04.16/2026) vaaditaan asemakaavan kumoamista lainvastaisena vedoten, ettei kaava toteuta sille asetettuja tavoitteita, koska asemakaavan tavoite on ristiriidassa kaavan todettujen vaikutusten kanssa.

Perusteena viitataan seuraaviin lainkohtiin:

”Alueidenkäyttölaki 55 a § (23.3.2023/432) koskee asemakaavan selostusta, ja säännöksen mukaan asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Säännös vastaa sisällöltään alueidenkäyttölain alkuperäistä 55 §:ää. Hallituksen esityksessä (HE 101/1998) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että asemakaavan selostuksessa esitetään kaavan arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Nämä tiedot koskevat kaavan tavoitteita, eri vaihtoehtoja, kaavan vaikutuksia sekä muita ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeellisia kysymyksiä. Kaavan selostukseen otettavilla tiedoilla on merkitystä hyväksymistä koskevan päätöksenteon lisäksi muutoksenhaussa, vaikka itse selostus ei voikaan olla muutoksenhaun kohteena. Jos kuitenkin kaavan selostus on ilmeisen selvästi puutteellinen, on mahdollista, että kaavaa ei ole mahdollista arvioida muutoksenhakuprosessissa. Tällaisessa tapauksessa kaavan hyväksymistä koskeva päätös voi tulla kumotuksi sillä perusteella, että kaavan hyväksymistä koskevaa päätöstä tehtäessä ei ole ollut käytettävissä riittäviä selvityksiä ja tutkimuksia kaavan ja sen vaikutusten arvioimiseksi.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 25 § koskee kaavaselostusta ja säännöksen mukaan asemakaavan selostuksessa on mm.

”4) kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen ja turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin sekä muut kaavan merkittävät vaikutukset; 8 (17)

7) valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö ja perusteet kaavaratkaisun valinnalle, selvitys siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon sekä selvitys niistä toimenpiteistä, joilla aiotaan ehkäistä kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia;””

Tämän lisäksi jätetyissä valituksissa (3541/03.04.04.04.16/2026, 3589/03.04.04.04.16/2026) vaaditaan asemakaavan kumoamista lainvastaisena vedoten siihen, ettei asemakaava täytä asemakaavalle asetettuja sisältövaatimuksia. Valituksissa väitetään, että ”Asemakaava ei täytä vaatimuksia erityisesti sen takia, että terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja liikenteen järjestämiselle ei ole luotu edellytyksiä”. Lisäksi väitetään, että ”Rakennettua ympäristöä ei ole vaalittu lain edellyttämällä tavalla ja asemakaava mahdollistaa rakennetun ympäristön erityisten arvojen hävittämisen”.

Perusteena viitataan seuraaviin lainkohtiin:

”Asemakaavan sisältövaatimuksista säädetään alueidenkäyttölain 54 § ja sen 2 ja 3 momenteissa: 9 (17) ”Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sel laista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.”

Hallituksen esityksessä (HE 101/1998) yksityiskohtaisten perustelujen kohdalla todetaan, että rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa asemakaavalla hävittää. Pykälän 2 momentti sisältää ensinnäkin yleisen velvollisuuden vaalia rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä ja niihin liittyviä arvoja. Toiseksi siinä edellytetään, ettei näihin liittyviä erityisiä arvoja hävitetä asemakaavalla.

Edelleen hallituksen esityksessä todetaan 3 momentin osalta, että sen mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Lähtökohtana on, että ihmisten elinympäristöä ei asemakaavalla heikennetä. Tällaisesta tilanteesta voi olla kysymys esimerkiksi silloin, kun jokin yleisesti elinympäristön laatua heikentävä toiminto, esimerkiksi liikenneväylä on välttämättä sijoitettava jonnekin. Tällöin ratkaisun tulee olla sellainen, että toiminto sijoitetaan vähiten elinympäristöä heikentävällä tavalla ja sellaiseen paikkaan, jossa mahdollisimman vähäisen henkilömäärän elinympäristö heikkenee.”

Kaavatyön tavoitteena oli osoittaa Hyrylän itäisen ohikulkuväylän eli Saksanväylän katualueen sekä runkoviemärin ja muun tarvittavan kunnallistekniikan linjaukset. Saksanväylän tarkoituksena on vähentää liikennettä Hyrylän keskustassa. Suunnitelman on pyrittävä minimoimaan uuden, alueelle suuntautuvan läpiajoliikenteen ohjautuminen Keravalta ja Järvenpäästä.

Koillis-Hyrylän alueen suunnittelussa tavoitteena on luoda kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ehdoilla rakentuva uusi alue Keravan ja Hyrylän väliin. Alueella on tärkeää kehittää jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä, etenkin turvalliset yhteydet Tuusulanjärven koululle ja päiväkodille sekä laadukkaat ja sujuvat yhteydet Keravan asemalle ja Hyrylään/Rykmentinpuiston kautta Tuusulan urheilukeskukselle. Kaavatyö tukee Tuusulan valtuustokauden 2021–2025 strategista tavoitetta ”Kehitämme monipuolista ja sujuvaa liikkumista Tuusulassa ja seudulla”. Kaava-alue sijaitsee osittain MAL-maankäytön ensisijaisella rakentamisvyöhykkeellä ja tukee alueen kehittymistä.

Kaavan ratkaisut pohjautuvat Koillis-Hyrylän liikenteen ja kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan (Afry Finland Oy 2024), jota valmisteltiin kaavatyön rinnalla. Tuusulan itäväylän jatketta Koillis-Hyrylän läpi oli tutkittu ennen Saksanväylän kaavatyön sekä liikenteen ja kunnallistekniikan yleissuunnitelman vireille tuloa esimerkiksi yleissuunnitelmassa ”Suunnitelma Mt 145 rakentaminen välillä Mäyräkorpi-Kirkonkylä (Hyrylän itäinen ohikulku tie)” (Tiehallinto, 2008). Vuoden 2008 suunnitelmasta poiketen, Itäväylän jatke, (nyt Saksanväylä), ei toteutuisi enää maantienä, vaan kaupunkimaisempana katuyhteytenä, jossa nopeusrajoitus olisi alhaisempi kuin aiemmin esitetty 80 km/h.

Asemakaavatyön rinnalla valmistellun Koillis-Hyrylän katualueiden ja kunnallistekniikan yleissuunnitelman (Afry Finland Oy, 2024) tavoite oli laatia liikenteen yleissuunnitelma Koillis-Hyrylän pää- ja kokoojakatuverkolle ja Mattila II -kaava-alueen (toisen samaan aikaan valmistellun asemakaavatyön) kaikelle katuverkolle. Yleissuunnitelman tarkoitus oli toimia selvitysmateriaalina alueen tuleville asemakaavatöille. Yleissuunnitelman yhteydessä laadittiin Saksanväylän asemakaavatyöhön liittyen esimerkiksi Saksanväylän linjauksen kustannusarviot, yleissuunnitelmakartat, katujen tyyppipoikkileikkaukset, katujen pituusleikkaukset, melulaskelma, liikenne-ennusteet, liikenteen toimivuustarkastelut, risteilyvaihtoehtojen vertailu, vesihuollon suunnitelmakartat, mitoitusraportti, pohjatutkimuskartat sekä geotekninen suunnitelmaselostus.

Asemakaavan tavoite oli Saksanväylälle ohjautuvan uuden läpiajoliikenteen minimointi, koska kaavaratkaisun tavoite on paikallisen katuyhteyden rakentamisen mahdollistaminen, jonka tehtävä on ohjata läpiajoliikennettä pois Hyrylän keskustasta, jossa liikennemäärien ennustetaan lisääntyvän. Asemakaavaa valmistellessa selvitettiin eri suunnitelmaluonnosvaihtoehtojen vaikutuksia läpiajoliikenteeseen ja näin pyrittiin löytämään kaavallisia ratkaisuja sekä keinoja jatkosuunnittelua varten minimoida uuden läpiajoliikenteen suuntautumista Saksanväylälle esimerkiksi tutkien erilaisia katulinjausvaihtoehtoja, erilaisia liittymäratkaisuja sekä nopeusrajoituksia ja myös Tuusulan muuhun katuverkkoon tarvittavia muutostoimenpiteitä. Jokaisessa kaavan valmistelun vaiheessa kaavaratkaisua ja valmisteluja luonnosvaihtoehtoja on arvioitu ja muokattu pyrkien minimoimaan Keravan ja Järvenpään suunnasta ohjautuva uusi läpiajoliikenne. Asemakaavan tavoite ei ole ristiriidassa kaavan todettujen vaikutusten kanssa.

Asemakaavan valmisteluaineistona toiminutta katualueiden ja kunnallistekniikan yleissuunnitelmaa valmisteltaessa, liikenne-ennusteita ja toimivuustarkasteluja tehtäessä havaittiin, että voimakkain paine läpiajoliikenteen lisääntymiselle tapahtuisi Keravan suunnasta Suopurontien jatkeen kautta Saksanväylää pitkin kohti etelää, ei valittajan painottamasta Järvenpääntien suunnasta. Asemakaavan lainvoimaistumisen jälkeen katusuunnitelmissa tutkitaan yksityiskohtaisemmat ratkaisut alueellisen läpiajoliikenteen hillitsemiksi ja minimoimiseksi erityisesti Suopurontien jatkeen katukäytävässä. Tarvittaessa harkitaan toteuttamisvaiheessa katualueiden vaiheistamista.

Asemakaavan valmistelumateriaaliksi laaditussa Koillis-Hyrylän katualueiden ja kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa laadittiin alueellisia liikenne-ennusteita liikennemääristä ja liikenteen ruuhkautumisesta eri yleissuunnitelmassa tutkittujen Saksanväylän, Tuusulantien ja Järvenpääntien liittymävaihtoehtojen perusteella.

Järvenpääntien liikennemäärien ennustettu kasvu verrattuna vaihtoehtoon, missä Saksanväylää ei toteuteta, oli laadituissa ennusteissa suhteellisen vähäinen sekä yhteneväinen eri tutkittujen liittymävaihtoehtojen välillä, eikä tunnistettu, että Saksanväylän toteuttaminen vaatisi esimerkiksi Järvenpääntien leventämistä tai nykyisen melunsuojauksen muuttamista. Asemakaavaa valmisteltaessa ei ole tunnistettu sellaisia oleellisia vaikutuksia, jotka vaatisivat laadittua katualueiden ja kunnallistekniikan yleissuunnitelmaa tarkempia liikenteellisiä selvityksiä koskien esimerkiksi valituksessa mainittuja Rantatien aluetta tai Järvenpääntien linjausta Järvenpään kaupungin rajalle asti.

Asemakaavaa on valmisteltu viranomaisyhteistyössä lausumiskäytännön kautta esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa sekä Uudenmaan liiton kanssa. Järvenpään kaupungille on lähetetty asemakaavaehdotuksesta lausuntopyyntö. Tarvetta valituksessa vaadittaville selvityksille tai sellaisia olennaisia vaikutuksia, jotka puoltaisivat laaditun katualueiden ja kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä laadittuja selvityksiä laajempia liikenteellisiä selvityksiä ei ole ilmennyt yleissuunnitelmaa laadittaessa eikä viranomaisilta vastaanotetuissa lausunnoissa. Asemakaavan liikenteellisten vaikutusten selvittäminen ei ole ollut puutteellista. 

Valittajat viittaavat aiemmin laadittua Hyrylän itäisen ohikulkutien (maantie 145 Mäyräkorpi-Kirkonkylä) yleissuunnitelmaa (hyväksytty 12.2.2010) koskeviin korkeimman hallinto-oikeuden (15.1.2013, taltio 176) sekä Helsingin hallinto-oikeuden (15.4.2011, nro 11/0366/5) päätöksiin.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri käynnisti elokuussa 2007 tielain mukaisen yleissuunnitelman laatimisen maantiestä 145 välillä Mäyräkorpi – Kirkonkylä (Hyrylän itäinen ohikulkutie), Tuusula. Yleissuunnitelman tavoitteena oli saada muodostettua sujuva Tuusulan keskuksen ohittava yhteys jatkamalla nykyistä Tuusulan itäväylää (mt 11466) Kulloontieltä (mt 148) Järvenpääntielle (mt 145). Uuden täydentävän tieyhteyden tavoitteena oli keventää liikennekuormitusta Järvenpääntien eteläosassa Tuusulan keskuksen kohdalla.

Toisin kuin nyt hyväksytyn Saksanväylän asemakaavan ja asemakaavan muutoksen mahdollistama Koillis-Hyrylän katualueiden ja kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan pohjautuva Saksanväylän katuyhteys, tuolloin suunniteltu Itäväylän jatke oli Tuusulan itäväylää jatkava maantieyhteys, jota suunniteltiin maantiemitoituksen mukaan nelikaistaisena, kaksi eritasoliittymää sisältäneenä maantieyhteytenä, jossa ajoneuvoliikenteen nopeustavoite oli 80 km/h, korkeampi kuin mitä Saksanväylän yleissuunnittelussa tavoiteltiin. Saksanväylä mahdollistaa kunnan hallinnoiman kadun rakentamisen, jonka mitoitus perustuu yleissuunnitelmassa esitettyyn kaupunkimaisempaan 1+1-kaistaiseen kokoojakaturatkaisuun, ei aiemmin suunniteltua maantiemitoituksen mukaista maantieyhteyttä. Tavoite oli paikallinen kokoojakatu, jonka mitoitus on katumaisempi ja joka ohjaa liikennettä pois Hyrylän keskustasta lisäten mahdollisimman vähän läpiajoliikennettä Hyrylän keskustan ulkopuolelta, ja jota tutkittiin useiden eri liittymä- ja katulinjausvaihtoehtojen kautta asemakaavan valmistelun aikana Koillis-Hyrylän katualueiden ja kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa. Nyt lainvoimaisessa maakuntakaavassa sekä Tuusulan yleiskaavassa on esitetty, että Tuusulan itäväylän maantien pääliikennesuunta kääntyy Kulloontien ja Itäväylän liittymässä itään Kulloontien tiekäytävää kohti Keravaa toisin kuin vuoden 2008 yleissuunnitelmaa laadittaessa. Näin on myös laadittu Tuusulan itäväylän aluevaraussuunnitelma (2025), johon Saksanväylän kaavaratkaisu perustuu. Saksanväylän kaavaratkaisu ja sen mahdollistama Saksanväylän katuyhteys ei vastaa tavoitteiltaan ja vaikutuksiltaan aiemmin laadittua Itäväylän jatkeen yleissuunnitelmaa (Tiehallinto, 2008).

Valittajat viittaavat hallinto-oikeuden perusteluihin koskien vuonna 2008 laaditun yleissuunnitelman kohtaa 7 (Hankkeen kehityspolku), jossa yleissuunnitelmassa mainitaan: ”Liikennetarkastelujen perusteella jo 1. vaiheen rakentaminen vaatisi nykyisen Tuusulan itäväylän parantamisen 2-ajorataiseksi. Myös Järvenpääntie (mt 145) suunnittelualueen pohjoispuolella vaatii parantamistoimenpiteitä viimeistään 2. rakennusvaiheen toteutuessa. Täten ohikulkutiehanketta on jatkossa tarkasteltava laajempana kokonaisuutena, Tuusulan itäväylän eteläpäästä aina Järvenpäähän asti.” Tällaisia vaikutuksia ei ole havaittu Saksanväylän kaavatyön valmistelun aikana laadituissa liikenne-ennusteissa, toimivuustarkasteluissa tai vastaanotetuissa viranomaispalautteissa. Saksanväylän asemakaavatyön tavoitteet olivat erilaiset kuin vuonna 2008 suunnitellun Mäyräkorven – Kirkonkylän (Hyrylän itäisen ohikulkutien) maantieyhteyden, samoin kaavatyön valmistelun aikana Saksanväylän tunnistetut vaikutukset olivat erilaiset kuin vuonna 2008 laaditussa yleissuunnitelmassa todetut.

Asemakaavaa ja yleissuunnitelmaa on valmisteltu yhteistyössä Tuusulan kunnan Sivistyksen toimialueen kanssa. Yleissuunnitelmaa sekä kaavaratkaisua laadittaessa on huomioitu Saksanväylän linjaus- ja liittymävaihtoehtojen turvallisuus ja saavutettavuus Tuusulanjärven koulun ja päiväkodin näkökulmasta sekä kuultu tarvittavat mielipiteet.

Asemakaavaratkaisu perustuu lainvoimaiseen Tuusulan yleiskaavaan (voimaan 17.12.2025.) sekä lainvoimaiseen maakuntakaavaan. Saksanväylää ei suunnitella maantienä vaan paikallisena katuyhteytenä, jonka tarkoitus on vähentää läpiajoliikennettä kasvavassa ja tiivistyvässä Hyrylän keskustassa sekä mahdollistaa Koillis-Hyrylän alueen kehittäminen.

Asemakaavaratkaisu perustuu myös laadittuun Tuusulan itäväylän aluevaraussuunnitelmaan (Maantie 11466, Tuusulan itäväylä, aluevaraussuunnitelman 2010 päivitys, Tuusula 2024), joka on valmisteltu yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen, Väyläviraston sekä Tuusulan kunnan kanssa. Päivitetyssä aluevaraussuunnitelmassa liikenteen pääyhteys on Tuusulanväylältä Tuusulan itäväylälle ja siitä edelleen Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien tavoitetilan mukaisesti Kulloontielle Keravan suuntaan, ei enää Itäväylän jatkeelle (Saksanväylälle). Aluevaraussuunnitelmassa huomioidaan, että aiemmasta aluevaraussuunnitelmasta poiketen Hyrylän itäinen ohikulkutie (nyt Saksanväylä) on toteutumassa katuyhteytenä, ei maantieyhteytenä.

Asemakaavaratkaisu on valmisteltu yhteistyössä lausumiskäytännön kautta Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa sekä Uudenmaan liiton kanssa. Asemakaavaratkaisu perustuu Koillis-Hyrylän katualueiden ja kunnallis- tekniikan yleissuunnitelmaan, Afry Finland Oy, 2024, jossa asemakaavaratkaisun ja valmisteluvaiheessa tutkittujen luonnosvaihtoehtojen toimivuus ja vaikutukset selvitettiin toimivuustarkasteluin ja liikenne-ennustein vuoden 2040 ennustetilanteessa MAL2023-suunnitelmaluonnoksen mukaan. Valituksissa luetellut vaihtoehtoisiksi hankkeiksi esitetyt liikennehankkeet eivät poista tarvetta Saksanväylän yhteydelle asemakaavan valmistelun yhteydessä teetettyjen liikenne-ennusteiden ja toimivuustarkastelujen perusteella.

Asemakaavaratkaisu perustuu Koillis-Hyrylän katualueiden ja kunnallis- tekniikan yleissuunnitelmaan, Afry Finland Oy 2024, johon sisältyi Saksanväylän sekä liittymäalueiden yleissuunnittelu. Asemakaava-aineistoon sisältyy asemapiirustushavainnollistus kaavaratkaisun mahdollistamasta toteutuksesta. Yleissuunnitelmassa ei ilmennyt, että nykyisen tiealueen korkotasoa täytyisi olennaisesti muuttaa, myöskään tarvetta meluntorjuntarakenteille ei yleissuunnitelmaan sisältyneen meluselvityksen perusteella ilmennyt. Kaavaratkaisun toteuttamisen maisemallisia vaikutuksia liittymäalueelle on kuvattu asemakaavaselostuksessa. Saksanväylän risteysalueiden jatkosuunnittelu tarkentuu tulevaisuudessa katusuunnitelmien yhteydessä, joissa tarkemmat korkotasot määritetään.

Asemakaavaratkaisun vaikutuksia suhteessa Rantatien rakennuskulttuuriympäristöön sekä Saksan tilakeskukseen on arvioitu asemakaavaselostuksessa. Risteysalueen maisemallista tilaa on analysoitu suhteessa asemakaava-alueen vaikutusalueen rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Tuuskodon maisemaselvityksen yhteydessä (Maisema-arkkitehtitoimisto Kokoma, 2024), minkä johtopäätökset on huomioitu myös asemakaavaratkaisussa. Työssä tunnistettiin avointen peltomaisemien osittainen umpeutuminen, polttoaineen jakelun kylmäaseman sekä liikekiinteistöjen aiheuttama maisemavaurio Järvenpääntien ja Tuusulan tien nykyisessä risteyksessä, Saksan tilakeskus tärkeänä maisemallisena kohokohtana sekä tarve yhdistää kunnantalo ja Saksan pellot yhtenäiseksi maisematilaksi.

Asemakaavaehdotuksen katulinjaus sijoittuu maisemaselvityksessä todetun metsäisen maisemarajan reunaan ja laajentuvan risteysalueen ja uuden katualueen alle jää Saksan tilakeskuksen kupeessa lähinnä maisemaselvityksessä maisemavaurioksi ja sulkeutuneeksi laaksoalueeksi tunnistettuja alueita. Risteysalueella sijaitsevan kylmäaseman alueen ja Mahlamäentien pohjoisen liittymäalueen muuntuminen hoidetuksi ja jäsennellyksi katualueeksi kaavaratkaisun toteutuessa parantaa solmukohdaksi tunnistetun alueen, valtakunnalliseen rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvän maisematilan edustavuutta sekä toteuttaa laaditussa maisemaselvityksessä listattuja tavoitteita. Saksan arvokkaaksi tunnistettua tilakeskusta ympäröivä avoin alue pystytään säilyttämään lähes kokonaan asemakaavaehdotusvaiheeseen tehtyjen muutosten ansiosta.

Afry Oy:n laatimaan yleissuunnitelmaan sisältyy tarkoituksenmukaiset pohjatutkimukset sekä geotekninen suunnitelmaselostus. Asemakaavaratkaisun taloudelliset vaikutukset on selvitetty ja asemakaavan valmisteluvaiheessa tarkasteltujen eri luonnosvaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia vertailtiin toisiinsa. Laadittaessa asemakaavaa on selvitetty kaava-alueen maaperän rakennettavuus ja varmistettu, että kaavaratkaisu on toteuttamiskelpoinen.

Asemakaava ja asemakaavan muutos on laadittu riittävin selvityksin ja vaikutusten arvioinnein. Asemakaavaa laadittaessa on ollut käytössä kattavat selvitykset ja tiedot. Asemakaava täyttää alueidenkäyttölain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen vaatimukset.

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostuksessa sekä selostuksen liitemateriaalissa on esitetty kaavan arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Asemakaava toteuttaa sille asetut tavoitteet. Asemakaava on laadittu niin, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä vaalitaan eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja hävitetä.

Valitusten kohta 7)

Jätetyissä valituksissa (3541/03.04.04.04.16/2026, 3589/03.04.04.04.16/2026) vaaditaan asemakaavan kumoamista lainvastaisena, vedoten, että kaavaratkaisu aiheuttaa kohtuutonta aiheuttaa kohtuutonta haittaa tai sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää, koska Saksanväylä ja viisihaarainen liikenneympyrän alikulkuineen aiheuttaa kohtuutonta haittaa liikenneväylien väliin jäävän Saksan tilan kulttuurihistoriallisille arvoille. Lisäksi vedotaan siihen, että polttonesteen jakeluasema jääminen asemakaavassa liikennealueelle ja ”tierakennelmien” alle aiheuttaa valittaneille kohtuutonta haittaa tai sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Perusteena viitataan seuraaviin lain kohtiin:

” Asemakaavan sisältövaatimuksiin kuuluu myös alueidenkäyttölain 54 § 3 momentin jälkimmäisessä lauseessa todettu kohtuuttoman haitan kielto: Asema kaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Hallituksen esityksen (HE 101/1998) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan em. säännöksen osalta, että säännöksessä mainitut tavoitteet ja vaatimukset voivat olla kaavan laatimistavoitteita taikka tiettyä kaavaa koskevia tavoitteita. Pääsääntö on siis kohtuuttomien rajoitusten kielto, josta poikkeaminen edellyttää erityisiä syitä.”

Asemakaava perustuu Koillis-Hyrylän katualueiden ja kunnallis- tekniikan yleissuunnitelmaan, Afry Finland Oy 2024, jossa tarkasteltiin useita eri risteysvaihtoehtoja valittajan omistaman kiinteistön kohdalla. Eri risteysvaihtoehtoja vertailtiin toisiinsa esimerkiksi autoliikenteen, kestävän liikkumisen, liikenneturvallisuuden, ympäristövaikutusten, melun, maiseman, rakennettavuuden sekä myös yksityisten kiinteistöjen lunastamisriskin kannalta. Lopulliseen kaavaratkaisuun päädyttiin huomioiden kaikki nämä seikat.

Asemakaavasta laadittiin ennen asemakaavaehdotusvaihetta kaksi vaihtoehtoista asemakaavaluonnosta. Toisen valittajan omistamien kiinteistöjen lisäksi asemakaavaluonnosvaihtojen suunnittelualueella sijaitsi useita muitakin yksityisessä omistuksessa olevia rakennettuja ja rakentamattomia kiinteistöjä. Kaavan valmistelun aikana sekä valittaja, että useat muut yksityiset maanomistajat jättivät asemakaavatyöstä kirjallisen palautteensa, jotka on kaikki huomioitu asemakaavaratkaisua valmistellessa ja suunnittelun aikaisia luonnosvaihtoehtoja punnittaessa. On myös huomion arvoista, että valittajan suosima asemakaavaluonnosvaihtoehto VE1 nähtiin vaikutuksiltaan alueen yksityisille maanomistajille, asukkaille ja yrittäjille negatiivisempana kuin jatkoon valittu kaavaluonnosvaihtoehto VE2, koska katualue luonnosvaihtoehdossa kulki kahden suuren yksityisen toimitilakiinteistön yli osoitteissa Mahlamäentie 66 ja Mahlamäentie 64.

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen ehdotusvaiheessa Saksanväylän linjausta siirrettiin jatkoon valitusta kaavaluonnosvaihtoehdosta VE2 kohti länttä yksityisten maanomistajien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella. Kiinteistön 858-405-1-117 omistajan kanssa neuvoteltiin ratkaisu, jossa Tuusulan kunta lupautui ostamaan katualueen alle jäävän kiinteistön, mikä mahdollisti kadun linjauksen siirron suhteessa nähtävillä olleeseen asemakaavaluonnokseen. Näin Saksanväylä pystyttiin linjaamaan kauemmas Saksan tilakeskuksesta ja maisemallisia vaikutuksia vähentämään sekä katulinjauksen sijainti suhteessa viisihaaraiseen kiertoliittymään parani. Ehdotusta laadittaessa asiasta kuultiin myös toista valittajaa, joka piti ratkaisua hyvänä, koska katulinjaus siirtyi kauemmas Saksan tilakeskuksesta. 

Kiinteistöllä 858-405-1-186 sijaitsevalle polttoaineen kylmäjakeluasemalle on myönnetty suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös tilapäisellä rakennusluvalla rakennetun mittarikatoksen (pinta-ala 110 m2), maanalaisten polttoainesäiliöiden ja mainoslaitteen paikallaan pysyttämiselle enintään viiden vuoden ajaksi päivämääränä 1.2.2023. Päätöksessä on kuvattu alueen tuolloin ajantasaista asemakaava- yleiskaava- ja maakuntakaavatilannetta sekä alueen suunnittelutilannetta, kuten Koillis-Hyrylän katualueiden ja kunnallistekniikan yleissuunnitelman aloittamista. Päätökseen on kirjattu ” Rakennuslupa voidaan myöntää tilapäisenä viideksi vuodeksi eteenpäin. Jakeluasema ja sille kuuluvat rakennelmat tulee purkaa aiemminkin, mikäli Tuusulan Itäväylän jatkeen rakentaminen tai muut syyt sitä edellyttävät”.

Asemakaava ja asemakaavan muutos on laadittu riittävin selvityksin ja vaikutusten arvioinnein. Asemakaavaa laadittaessa on ollut käytössä kattavat selvitykset ja tiedot. Asemakaava täyttää alueidenkäyttölain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen vaatimukset. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella ei aseteta maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuteta sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Lopuksi

Saksanväylä -asemakaava ja asemakaavan muutos on laadittu kaikilta osin perustuslain ja erityislainsäädännön mukaisesti. Tuusulan kunta pyytää, että Helsingin hallinto-oikeus käsittelee tämän asian kiireellisesti.

Valtuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä se ole muutoinkaan lainvastainen. Asemakaava ja asemakaavan muutos on laadittu riittävin selvityksin ja vaikutusten arvioinnein. Asemakaavaa laadittaessa on ollut käytössä kattavat selvitykset ja tiedot. Asemakaava täyttää alueidenkäyttölain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen vaatimukset. Asemakaava ja asemakaavan muutos noudattaa lainvoimaisessa yleiskaavassa esitettyjä periaatteita.

Saksanväylä -asemakaava ja asemakaavan muutos on laadittu kaikilta osin perustuslain ja erityislainsäädännön mukaisesti. Tuusulan kunnanhallitus vaatii, että valitus hylätään kokonaisuudessaan perusteettomana ja että valtuuston tekemää kaavapäätöstä ei kumota.

Esittelijä kansliapäällikkö Oksanen Annaliisa

Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää

- merkitä tiedoksi saapuneet valituskirjelmät liitteineen;
- antaa asiassa perusteluosan mukaisen lausunnon hallinto-oikeudelle toimitettavaksi pyydettyine liitteineen;
- vaatia, että jätetyt valitukset koskien valtuuston päätöstä 30.3.2026 §17 koskien hylätään kokonaisuudessaan;
- vaatia, että mahdolliset oikeudenkäyntikuluvaatimukset on hylättävä kokonaisuudessaan;
- tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Päätös