Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
Pöytäkirja 06.05.2026/Pykälä 32

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 06.05.2026 § 32  

320/00.01.04.00/2023  

Valmistelija Kinnunen Ulla, etunimi.sukunimi@tuusula.fi

Valtuustoaloitetta on arvioitu eri osa-alueiden kautta.

Strategian toteuttaminen

Valtuustoaloitteen voidaan katsoa toteuttavan seuraavia strategian kulmakiviä:

Elämänlaatua ja yhteisöllisyyttä

Elinvoiman edelläkävijä

Sivistyksen suunnannäyttäjä

Perustelut:

Valtuustoaloitteen voidaan katsoa toteuttavan seuraavia valtuustokauden tavoitteita:

1. Vetovoimainen kunta houkuttelee yrityksiä ja osaavia työntekijöitä.

2. Kehittyvät yritysalueet edistävät työllisyyttä ja talouskasvua.

3. Sivistys- ja hyvinvointipalvelut vastaavat asukkaiden muuttuviin tarpeisiin

4. Julkiset tilat toimivat yhteisöjen ja palvelujen kohtaamispaikkana.

5. Asuinalueet kehittyvät houkuttelevasti ja monipuolisesti.

6. Monimuotoinen ja saavutettava lähiluonto saa viihtymään.

Perustelut:

Tuottavuus- ja talousnäkökulmat

Aloitteella ei ole suoraa vaikutusta tuottavuuteen tai talouteen.

Vastaus asiasisältöön:

Rakentaminen Tuusulassa on ollut aktiivista ja kunnan asukasluku ja uusien rakennusten määrä on kasvanut. Kasvu on painottunut Etelä-Tuusulaan, ja erityisesti Hyrylän alue on kehittynyt ja tulee kehittymään seuraavina vuosina. Entinen Hyrylän varuskunta-alue on rakentunut Rykmentinpuiston asuinalueeksi ja myös Järvenpääntien toisella puolella keskusta-alue on muutoksessa rakentuvan palvelukeskus Särmän myötä.

Tuusulan palveluverkko on uudistunut ja mahdollistaa turvalliset tilat monenlaiseen toimintaan kaiken ikäisille kuntalaisille. Viime vuosina on valmistunut erityisesti Etelä-Tuusulaan useita koulu- ja päiväkotirakennuksia sekä myös lukio ja kulttuuritalo Monio. Hyökkälän koulun suojeltuja osia korjataan museo- ja kulttuuripalveluiden työ- ja kokoelmatiloiksi.

Vanhan Hyrylän keskustan alueelle sijoittuu reilu 60 asuin- ja liikerakennusta, josta osa on jäänyt tai jäämässä uuden rakentamisen alle. Uusien rakennusten mittakaava poikkeaa vanhasta rakennuskannasta kokonsa ja usein myös korkeutensa vuoksi.

Suomen rakennuskanta on hyvin nuorta. Maamme rakennuksista noin 89 % on valmistunut vuoden 1940 jälkeen. Hyrylässä on jäljellä yhdeksän (9) vähintään 80-vuotiasta rakennusta. Viime vuosina maassa on purettu 1970-luvun rakennuskantaan. Näin on tapahtunut Tuusulassakin. Eri-ikäinen rakennuskanta lisää alueiden viihtyisyyttä ja arvoa. Maisema ja rakennettu ympäristö ovat osan alueen omaa identiteettiä, jonka perusteella se tunnettaan kodiksi.

Tuusulan museo tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia muistella ja tallentaa muuttuvaa Tuusulaa. Perustehtävänsä mukaan museo tutkii, kerää, säilyttää, tulkitsee ja asettaa esille aineellista ja aineetonta perintöä. Museot tarjoavat monenlaisia oppimisen, pohdinnan ja jakamisen kokemuksia.

Tuusulan museo on yhdessä Tuusulan Opiston kanssa järjestänyt suosittuja yleisöluentoja Tuusulan historiasta. Usein luennot ovat olleet kaksiosaisia: ensin on kuultu luento ja sen jälkeen tutustuttu kohteeseen kävellen. Näin ovat tutuksi tulleet mm. Rykmentinpuisto alue, Jokela ja Kellokoski sekä Tuusulan arkeologiset kohteet ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Tuusulan museon henkilökunta vierailee usein erilaisten yhdistysten ja järjestöjen sekä asukastupien tapahtumissa paikallista kulttuurihistoriaa esitellen. Luennoilla ja tapahtumissa saamme usein uutta tietoa Tuusulasta ja tuusulalaisista. Museo järjestää ajoittain muistitieto- ja valokuvakeräyksiä eri aihepiireistä ja/tai Tuusulan kunnan eri alueiden historiasta. Viime vuonna täydentyi Linjamäen alueen historia yhdessä Kellokosken Linjamäen pienviljelijäyhdistyksen kanssa tehdyssä tallennustapahtumassa.

Virtuaali-Tuusula on paikallishistorian tietopankki, jota täydennetään jatkuvasti resurssien mukaan. Muutama vuosi sitten uudistettu sivusto kertoo

myös Hyrylän muuttuvasta kaupunkikuvasta. Sivuston kuvat ovat pääosin museon valokuvakokoelmasta, jossa on myös kuntalaisten lahjoittamia kuvia. Kokoelmia täydentävää nykyajan dokumentointia on ostettu, tehty museon omana työnä ja sitä tehdään myös osin vapaaehtoisvoimin. Museon kuvakokoelmissa on aukko 1960–90-luvun Tuusulasta ja sen rakennuskannasta. Tuolta ajanjaksolta museo kaipaa valokuvia, joissa näkyy, millaista on ollut asua ja elää Tuusulassa.

Valtuustoaloitteen johdosta tehtävät toimenpiteet

Aloite ei johda uusiin toimenpiteisiin.

Esittelijä sivistysjohtaja Liimatainen Marianne

Päätösehdotus Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle sekä edelleen valtuustolle, että valtuusto päättää  

- merkitä tiedoksi valtuustoaloitteeseen annetun vastauksen;                      
- katsoa valtuutettu Jussi Salosen 6.2.2023 § 20 esittämän aloitteen tulleen loppuun käsitellyksi.

Käsittely Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun, ehdotti jäsen Laura Vaarnas asian jättämistä pöydälle. Jäsen Raija Tuikkala kannatti jäsen Laura Vaarnaksen tekemää pöydällepanoesitystä.

Lautakunta hyväksyi esityksen yksimielisesti.

Päätös Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti jättää asian pöydälle.