Kunnanhallitus
Esityslista 10.08.2026/Asianro 290

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta 20.05.2026 § 34 

Valmistelija Aalto Laura, Luoderanta Annukka, etunimi.sukunimi@tuusula.fi

Valtuustoaloitetta on arvioitu eri osa-alueiden kautta.

Strategian toteuttaminen

Valtuustoaloitteen voidaan katsoa toteuttavan seuraavia strategian kulmakiviä:

Elämänlaatua ja yhteisöllisyyttä

Elinvoiman edelläkävijä

Sivistyksen suunnannäyttäjä

Perustelut:

Valtuustoaloitteen voidaan katsoa toteuttavan seuraavia valtuustokauden tavoitteita:

1. Vetovoimainen kunta houkuttelee yrityksiä ja osaavia työntekijöitä.

2. Kehittyvät yritysalueet edistävät työllisyyttä ja talouskasvua.

3. Sivistys- ja hyvinvointipalvelut vastaavat asukkaiden muuttuviin tarpeisiin

4. Julkiset tilat toimivat yhteisöjen ja palvelujen kohtaamispaikkana.

5. Asuinalueet kehittyvät houkuttelevasti ja monipuolisesti.

6. Monimuotoinen ja saavutettava lähiluonto saa viihtymään.

Perustelut:

Valtuutettu Jenna Jourio on yhdessä 28 muun valtuutetun kanssa jättänyt valtuuston kokouksessa 9.2.2026 valtuustoaloitteen koulukiusaamisen terminologisesta ja asenteellisesta muutoksesta Tuusulaan. Valtuustoaloitteessa esitetään, että

- koulukiusaaminen-termi korvataan termillä kouluväkivalta kaikissa kunnan materiaaleissa 1.1.2027 alkaen

- kunta vahvistaa henkilöstön osaamista kouluarjen turvaamiseksi sekä
- koulun turvallisuuteen liittyvistä toimista raportoidaan vuosittain valtuustolle.

Tuottavuus- ja talousnäkökulmat

Aloitteella ei ole vaikutusta tuottavuuteen tai talouteen.

Vastaus asiasisältöön:

Aloite kiinnittää perustellusti huomiota lasten ja nuorten hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Väkivallan eri muodot on tärkeää tunnistaa, jotta niihin voidaan puuttua asianmukaisesti. Myös käytetyillä käsitteillä on merkitystä ilmiöiden tunnistamisessa, sillä ne ohjaavat sitä, miten eri tilanteita ymmärretään ja millaisia keinoja niiden ratkaisemiseksi käytetään.

Kaikki lasten ja nuorten välinen kielteinen vuorovaikutus ei ole kiusaamista tai väkivaltaa. Riidat ja konfliktit kuuluvat normaaliin kehitykseen, kun taas kiusaaminen on toistuvaa, tarkoituksellista ja perustuu epätasaiseen valtasuhteeseen. Näkyvää väkivaltaa voi tapahtua ilman taustalla olevaa kiusaamista, ja kiusaamista voi tapahtua näkymättömästi. Molemmat voivat jättää jälkensä sekä uhriin että tekijään, ja molempien taustalla voi olla hyvin erilaisia tekijöitä. Arjessa molempien käsitteiden käyttö on laajentunut, mikä voi hämärtää vakavien tilanteiden tunnistamista. Siksi on tärkeää arvioida ja nimetä tilanteet tapauskohtaisesti ja täsmällisesti. Tämä varmistaa, että puuttuminen on oikeasuhtaista ja lapsen, sekä tekijän että uhrin, edun mukaista.

Suomessa termi kouluväkivalta on käytössä erityisesti tutkimuksessa, viranomaisviestinnässä ja kriittisessä keskustelussa korostamassa ilmiön vakavuutta. Kuntien ja koulutuksen järjestäjien virallisessa kielessä ensisijainen käsite on kuitenkin edelleen koulukiusaaminen, usein täydennettynä ilmaisuilla kiusaaminen ja väkivalta. Näin ollen kouluväkivalta ei ole vakiintunut hallinnollinen peruskäsite, vaan rinnakkainen ja tulkinnallisesti painottunut termi.

Aloitteessa esitetään, että Tuusulassa otetaan käyttöön termi kouluväkivalta. Kiusaaminen ja väkivalta eivät kuitenkaan rajoitu vain koulun kontekstiin. Ilmiöt ovat olemassa lasten ja nuorten elämässä myös vapaa-ajalla, harrastuksissa, digitaalisissa ympäristöissä, kaverisuhteissa ja kotioloissa. Tämän vuoksi käytettävän terminologian ei ole tarkoituksenmukaista rajautua yksinomaan kouluun. Koululähtöinen termi voi luoda virheellisen mielikuvan siitä, että vastuu ja vaikutusmahdollisuudet sijoittuvat vain kouluyhteisöön.

Aloitteessa esitetään, että kunta vahvistaa henkilöstön osaamista, jotta koulu voi turvata lapsen arjen. Tuusulan kouluihin on laadittu suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Suunnitelman tarkoituksena on turvata koulun arkea. Sen sisältämillä toimenpiteillä vahvistetaan kaikkien osapuolten, lasten ja nuorten, koulun henkilöstön sekä huoltajien, ymmärrystä omista vastuistaan ja velvollisuuksistaan toista kunnioittavan käyttäytymisen ja turvallisen kouluympäristön edistämisessä.

Tuusula on mukana Reilusti yhdessä, turvaa toisista -yhteistyössä (1.8.2025-31.7.2027) yhdessä Keravan, Järvenpään ja Hyvinkään kanssa. Yhteistyön tavoitteena on ehkäistä väkivaltaa ja muuta loukkaavaa käyttäytymistä, vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta sekä kehittää kunnissa yhtenäisiä toimintatapoja ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen ja puuttumiseen. Tavoitetta edistetään vahvistamalla koulun henkilöstön, oppilaiden sekä huoltajien tietoa kiusaamiseen liittyvistä ilmiöistä sekä osaamista ennaltaehkäistä ja puuttua kiusaamistilanteisiin. Keskiössä on monialainen yhteistyö sekä yhteinen arvopohja, jossa korostuvat yhdenvertaisuus, osallisuus ja turvallisuus.

Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä Tuusulan kouluissa päivitetään parhaillaan yhteistä epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumisen mallia. Tavoitteena on luoda kaikille lasten ja nuorten kanssa toimiville tahoille yhtenäinen toimintamalli, jossa vastuut ja velvollisuudet on kuvattu selkeästi. Malli tukee tilannekohtaista arviointia, yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä johdonmukaista ja lapsen etua korostavaa puuttumista. Päivityksessä olevan mallin sisältämät osa-alueet ovat ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja puuttuminen sekä seuranta. Ennaltaehkäisyn osa-alueeseen kuuluvat esimerkiksi ProKoulu -toimintamalli, ryhmäyttäminen ja yhteistyö eri tahojen, erityisesti huoltajien kanssa.

Valtuustoaloitteen johdosta tehtävät toimenpiteet

Aloitteen sisältö tukee käynnissä olevaa kehittämistyön kokonaisuutta. Koulukiusaaminen -termiä ei ole tarkoituksenmukaista korvata kouluväkivalta -termillä. Sen sijaan on perusteltua tarkastella kielenkäyttöä ja toimintatapoja kunnan lapsille ja nuorille suunnatuissa palveluissa niin, että eri ilmiöt tunnistetaan ja nimetään täsmällisesti. Tämä tukee vaikuttavaa puuttumista ja vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta kokonaisvaltaisesti. Tuusulassa kehitetään parhaillaan olemassa olevia toimintamalleja koulun hyvinvoivan ja turvallisen arjen vahvistamiseksi. Kiusaamiseen liittyvää raportointia harkitaan toimialueilla osana muuta kehittämistä.

Esittelijä hyvinvointijohtaja van Dijken Marjo

Päätösehdotus Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää

- ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että

valtuusto päättää         

- merkitä tiedoksi valtuustoaloitteeseen annetun vastauksen;                      
- katsoa valtuutettu Jenna Jourion ja 28 muun valtuutetun 9.2.2026 § 14 esittämän aloitteen tulleen loppuun käsitellyksi.

Päätös Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päätti

- ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että

valtuusto päättää

- merkitä tiedoksi valtuustoaloitteeseen annetun vastauksen;
- katsoa valtuutettu Jenna Jourion ja 28 muun valtuutetun 9.2.2026 § 14 esittämän aloitteen tulleen loppuun käsitellyksi.

Kasvatus- ja sivistyslautakunta 10.6.2026 § 50  

Valmistelija Aalto Laura, Luoderanta Annukka, etunimi.sukunimi@tuusula.fi

Valtuustoaloitetta on arvioitu eri osa-alueiden kautta.

Strategian toteuttaminen

Valtuustoaloitteen voidaan katsoa toteuttavan seuraavia strategian kulmakiviä:

Elämänlaatua ja yhteisöllisyyttä

Elinvoiman edelläkävijä

Sivistyksen suunnannäyttäjä

Perustelut:

Valtuustoaloitteen voidaan katsoa toteuttavan seuraavia valtuustokauden tavoitteita:

1. Vetovoimainen kunta houkuttelee yrityksiä ja osaavia työntekijöitä.

2. Kehittyvät yritysalueet edistävät työllisyyttä ja talouskasvua.

3. Sivistys- ja hyvinvointipalvelut vastaavat asukkaiden muuttuviin tarpeisiin

4. Julkiset tilat toimivat yhteisöjen ja palvelujen kohtaamispaikkana.

5. Asuinalueet kehittyvät houkuttelevasti ja monipuolisesti.

6. Monimuotoinen ja saavutettava lähiluonto saa viihtymään.

Perustelut:

Valtuutettu Jenna Jourio on yhdessä 28 muun valtuutetun kanssa jättänyt valtuuston kokouksessa 9.2.2026 valtuustoaloitteen koulukiusaamisen terminologisesta ja asenteellisesta muutoksesta Tuusulaan. Valtuustoaloit-teessa esitetään, että

- koulukiusaaminen-termi korvataan termillä kouluväkivalta kaikissa kun-nan materiaaleissa 1.1.2027 alkaen

- kunta vahvistaa henkilöstön osaamista kouluarjen turvaamiseksi sekä

- koulun turvallisuuteen liittyvistä toimista raportoidaan vuosittain valtuustolle.

Tuottavuus- ja talousnäkökulmat

Aloitteella ei ole vaikutusta tuottavuuteen tai talouteen.

Vastaus asiasisältöön:

Aloite kiinnittää perustellusti huomiota lasten ja nuorten hyvinvointiin ja tur-vallisuuteen. Väkivallan eri muodot on tärkeää tunnistaa, jotta niihin voidaan puuttua asianmukaisesti. Myös käytetyillä käsitteillä on merkitystä ilmiöiden tunnistamisessa, sillä ne ohjaavat sitä, miten eri tilanteita ymmärretään ja millaisia keinoja niiden ratkaisemiseksi käytetään.

Kaikki lasten ja nuorten välinen kielteinen vuorovaikutus ei ole kiusaamista tai väkivaltaa. Riidat ja konfliktit kuuluvat normaaliin kehitykseen, kun taas kiusaaminen on toistuvaa, tarkoituksellista ja perustuu epätasaiseen valta-suhteeseen. Näkyvää väkivaltaa voi tapahtua ilman taustalla olevaa kiu-saamista, ja kiusaamista voi tapahtua näkymättömästi. Molemmat voivat jättää jälkensä sekä uhriin että tekijään, ja molempien taustalla voi olla hy-vin erilaisia tekijöitä. Arjessa molempien käsitteiden käyttö on laajentunut, mikä voi hämärtää vakavien tilanteiden tunnistamista. Siksi on tärkeää ar-vioida ja nimetä tilanteet tapauskohtaisesti ja täsmällisesti. Tämä varmis-taa, että puuttuminen on oikeasuhtaista ja lapsen, sekä tekijän että uhrin, edun mukaista.

Suomessa termi kouluväkivalta on käytössä erityisesti tutkimuksessa, vi-ranomaisviestinnässä ja kriittisessä keskustelussa korostamassa ilmiön vakavuutta. Kuntien ja koulutuksen järjestäjien virallisessa kielessä ensisi-jainen käsite on kuitenkin edelleen koulukiusaaminen, usein täydennettynä ilmaisuilla kiusaaminen ja väkivalta. Näin ollen kouluväkivalta ei ole vakiin-tunut hallinnollinen peruskäsite, vaan rinnakkainen ja tulkinnallisesti painot-tunut termi.

Aloitteessa esitetään, että Tuusulassa otetaan käyttöön termi kouluväkival-ta. Kiusaaminen ja väkivalta eivät kuitenkaan rajoitu vain koulun konteks-tiin. Ilmiöt ovat olemassa lasten ja nuorten elämässä myös vapaa-ajalla, harrastuksissa, digitaalisissa ympäristöissä, kaverisuhteissa ja kotioloissa. Tämän vuoksi käytettävän terminologian ei ole tarkoituksenmukaista rajau-tua yksinomaan kouluun. Koululähtöinen termi voi luoda virheellisen mieli-kuvan siitä, että vastuu ja vaikutusmahdollisuudet sijoittuvat vain kouluyh-teisöön.

Aloitteessa esitetään, että kunta vahvistaa henkilöstön osaamista, jotta koulu voi turvata lapsen arjen. Tuusulan kouluihin on laadittu suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Suunni-telman tarkoituksena on turvata koulun arkea. Sen sisältämillä toimenpiteil-lä vahvistetaan kaikkien osapuolten, lasten ja nuorten, koulun henkilöstön sekä huoltajien, ymmärrystä omista vastuistaan ja velvollisuuksistaan tois-ta kunnioittavan käyttäytymisen ja turvallisen kouluympäristön edistämi-sessä.

Tuusula on mukana Reilusti yhdessä, turvaa toisista -yhteistyössä (1.8.2025-31.7.2027) yhdessä Keravan, Järvenpään ja Hyvinkään kanssa. Yhteistyön tavoitteena on ehkäistä väkivaltaa ja muuta loukkaavaa käyt-täytymistä, vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta sekä kehittää kunnissa yhtenäisiä toimintatapoja ennaltaehkäisyyn, tunnistami-seen ja puuttumiseen. Tavoitetta edistetään vahvistamalla koulun henkilös-tön, oppilaiden sekä huoltajien tietoa kiusaamiseen liittyvistä ilmiöistä sekä osaamista ennaltaehkäistä ja puuttua kiusaamistilanteisiin. Keskiössä on monialainen yhteistyö sekä yhteinen arvopohja, jossa korostuvat yhden-vertaisuus, osallisuus ja turvallisuus.

Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä Tuusulan kouluissa päivitetään par-haillaan yhteistä epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumisen mallia. Ta-voitteena on luoda kaikille lasten ja nuorten kanssa toimiville tahoille yhte-näinen toimintamalli, jossa vastuut ja velvollisuudet on kuvattu selkeästi. Malli tukee tilannekohtaista arviointia, yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä johdonmukaista ja lapsen etua korostavaa puuttumista. Päivityksessä ole-van mallin sisältämät osa-alueet ovat ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja puuttuminen sekä seuranta. Ennaltaehkäisyn osa-alueeseen kuuluvat esi-merkiksi ProKoulu -toimintamalli, ryhmäyttäminen ja yhteistyö eri tahojen, erityisesti huoltajien kanssa.

Valtuustoaloitteen johdosta tehtävät toimenpiteet

Aloitteen sisältö tukee käynnissä olevaa kehittämistyön kokonaisuutta. Koulukiusaaminen -termiä ei ole tarkoituksenmukaista korvata kouluväki-valta -termillä. Sen sijaan on perusteltua tarkastella kielenkäyttöä ja toimin-tatapoja kunnan lapsille ja nuorille suunnatuissa palveluissa niin, että eri il-miöt tunnistetaan ja nimetään täsmällisesti. Tämä tukee vaikuttavaa puut-tumista ja vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koko-naisvaltaisesti. Tuusulassa kehitetään parhaillaan olemassa olevia toimintamalleja koulun hyvinvoivan ja turvallisen arjen vahvistamiseksi. Kiusaamiseen liittyvää raportointia harkitaan toimialueilla osana muuta kehittämistä.

Esittelijä Sivistysjohtaja Liimatainen Marianne

Päätösehdotus Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää

- ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että
valtuusto päättää

- merkitä tiedoksi valtuustoaloitteeseen annetun vastauksen;
- katsoa valtuutettu Jenna Jourion ja 28 muun valtuutetun 9.2.2026 § 14 esittämän aloitteen tulleen loppuun käsitellyksi

Päätös  Kasvatus- ja sivistyslautakunta päätti

- ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että
valtuusto päättää

- merkitä tiedoksi valtuustoaloitteeseen annetun vastauksen;
- katsoa valtuutettu Jenna Jourion ja 28 muun valtuutetun 9.2.2026 § 14 esittämän aloitteen tulleen loppuun käsitellyksi

Kunnanhallitus 10.8.2026    

343/00.01.04.00/2026  

Valmistelija Luoderanta Annukka, etunimi.sukunimi@tuusula.fi

Esittelijä kansliapäällikkö Oksanen Annaliisa

Päätösehdotus

Päätös