Kunnanhallitus
Esityslista 25.05.2026/Asianro 240

Kunnanhallitus 25.05.2026     

575/02.02.02/2025  

Valmistelija Ora Kari, etunimi.sukunimi@tuusula.fi

Lainasalkku ja lainat

Tuusulan kunnan rahalaitoslainat olivat 31.12.2025 tilanteessa yhteensä 309,5 milj. euroa. Lainasalkku koostui 222,5 miljoonan euron pitkäaikaisista lainoista sekä lyhytaikaisista kuntatodistuksista 87,0 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisten, kiinteäkorkoisten sekä korkosuojattujen lainojen osuus oli 215 miljoonaa euroa. Irtaimen käyttöomaisuuden / kaluston hankinnoissa kunta käyttää rahoitus- ja vuokraleasingia.

Kunnan rahoitus- sijoitus- ja takaustoiminnan periaatteissa on linjattu tavoitteeksi seuraavaa (tilanne 3/2026 esitetty suluissa)

        kunnan kiinteäkorkoisten tai korkoriskiltä suojattujen luottojen osuus olisi vähintään 50 % lainasalkusta (lainasalkusta suojattu 64 %)

        kunnan lainasalkun keskimääräinen laina-aika ja lainakannan tavoitejakauma, jonka mukaan vähintään 50 % kokonaislainamäärästä olisi lainoja, jotka erääntyvät maksettaviksi yli viiden vuoden päästä (nyt 59,5 %) ja vähintään 20 % erääntyisi yli seitsemän vuoden päästä (nyt 46,9 %)

        kunnan tavoiteltu lainasalkun keskimääräinen laina-aika on 3-8 vuotta (nyt noin 5,6 vuotta)

Pitkäaikaiset lainat ja kuntatodistukset tammi-maaliskuu

Viimeisin pitkäaikainen laina 25 Me nostettiin 20.4.2026, joka ei ole vielä tässä raportoinnissa mukana. Lyhytaikaisen lainan tarve vaihtelee kunnan rahoitustarpeiden mukaan. Tässä tarkastellaan pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten lainojen eli kuntatodistusten suhdetta sekä kokonaislainamäärää tammi-maaliskuulta kunkin kuukauden viimeisen päivän tilanteen mukaisena.

Kunnan lainasalkun lyhyt ja pitkäaikaisten lainojen maaliskuun tilanteessa viimeisen 12 kuukauden keskikorko on ollut 1,63 %.

Lainasalkku ja korkosuojaukset

Kunnalla on tällä hetkellä voimassa olevia korkosuojauksia yhteensä 60 miljoonaa euroa, josta 40 miljoonaa on tehty pitkäaikaisiin lainoihin ja 20 miljoonaa euroa lyhytaikaisiin. Ajankohdasta 15.11.2026 lähtien suojaus 65 pitkäaikaisiin ja 20 miljoonaa euroa lyhytaikaisiin. Tämän jälkeen 1.9.2027 lähtien suojaukset ovat 105 miljoonaa euroa, josta 65 pitkäaikaisiin ja 40 miljoonaa euroa lyhytaikaisiin.

1.6.2023 – 1.6.2029, suojattu 25 Me, korko 0,889 %

1.6.2024 – 1.6.2028, suojattu 15 Me, korko 1,194 %

25.8.2025 - 1.6.2027, suojattu 20 Me, korko 2,000 %

1.6.2027 - 1.6.2032, suojattu 40 Me, korko 2,700 %

15.11.2026 - 15.2.2031, suojattu 25 Me, korko 2,49 %

Lainasalkun hallinnan, lainojen ja korkoriskin ajallinen hajauttaminen korostuu jälleenrahoitustarpeen näkökulmasta. Lainasalkun suojaukset tehdään kunnan lainatilanne, tulevat lainatarpeet sekä korkomarkkinaennusteet huomioiden. Toimenpiteissä noudatetaan kunnan rahoitus- sijoitus- ja takaustoiminnan periaatteita.

Korkomarkkinatilanne ja näkymät

Korkomarkkina on maailmantilanteiden johdosta varsin volatiili ja viimeaikaiset muutokset ovat nostaneet sekä lyhyitä että pitkiä korkoja. Globaali taloustilanne on edelleen hermostunut, erityisesti geopoliittisten riskien, energiahintojen vaihtelun ja yleisen taloustilanteen epävarmuuksista johtuen.

Maaliskuun 2026 lopulla korkotaso on pysynyt kohtalaisen vakaana, mutta alkuvuoden aikana on ollut lievää nousupainetta. Kymmenen vuoden korkojen osalta taso on noin 2,5–3,0 %, ja markkinakorkoja nostaa erityisesti geopoliittinen epävarmuus ja energiamarkkinoiden kehitys. Euribor‑korot ovat maaliskuussa olleet noin:

6 kk Euribor: noin 2,1–2,4 %

12 kk Euribor: noin 2,2–2,8 %

Euroopan keskuspankki piti maaliskuun 2026 kokouksessaan ohjauskorkonsa ennallaan:

Talletuskorko: 2,00 %

Perusrahoitusoperaatioiden korko: 2,15 %

Maksuvalmiusluoton korko: noin 2,40 %

EKP on jatkanut varovaista linjaa rahapolitiikassa. Päätöstä on perusteltu inflaation lievällä kiihtymisellä sekä poikkeuksellisella epävarmuudella, jota aiheuttavat erityisesti energiamarkkinat ja geopoliittinen tilanne.

Markkina odottaa 2–3 koronnostoa (yht. ~50–75 korkopistettä) vuonna 2026, jos inflaatiopaineet jatkuvat. Näkemyksissä on kuitenkin eroja. Osa odottaa, että koronnostoja ei tule ja osa ennakoi yhtä koronnostoa. Keskeisiä vaikuttavia asioita ovat energia ja geopoliittiset riskit, jotka nostaisivat inflaatiota. Mahdollinen koronlasku ja pitäytyminen nykytasolla liittyvät siihen, että talouskasvu on heikkoa, aikaisempi kiristys vaikuttaa edelleen ja toisaalta EKP ei halua ylireagoida väliaikaiseen inflaatioon.

Kunnan voimassa olevan rahoitus-, sijoitus- ja takaustoiminnan periaatteiden mukaan raportointi toteutetaan talousraportoinnin ja osavuosikatsauksen ja tilinpäätöksen yhteydessä kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle.

Hallintosäännön 51§ 3 momentin mukaan kunnanhallitus päättää lainan ottamisesta ja lainan antamisesta noudattaen valtuuston hyväksymiä periaatteita 4 momentin mukaan muutoin kunnan rahatoimesta vastaa kunnanhallitus.

Esittelijä kansliapäällikkö Oksanen Annaliisa

Päätösehdotus Kunnanhallitus merkitsee lainasalkun tilannekatsauksen tiedoksi ja ehdottaa edelleen valtuustolle, että se merkitsee katsauksen tiedoksi.

Päätös