Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta
Pöytäkirja 09.06.2026/Pykälä 79

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 09.06.2026 § 79  

1246/00.04.01/2026  

Valmistelija Mäntynen Tiia, etunimi.sukunimi@tuusula.fi

 Paajanen Mikko, etunimi.sukunimi@tuusula.fi

 Garcia Liisa, etunimi.sukunimi@tuusula.fi

 Keinänen Hanna, etunimi.sukunimi@tuusula.fi

Lausuntopyyntö

Nurmijärven kunnanhallitus on päätöksellään 4.5.2026 § 58 asettanut Nurmijärven kunnan rakennusjärjestysluonnoksen julkisesti nähtäville ja pyytää siitä lausuntoa Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselta. Rakennusjärjestysluonnos on nähtävillä 15.5.-15.6.2026 välisen ajan. Lausuntopyyntö pyydetään toimittamaan viimeistään 15.6.2026 osoitteeseen kunta@nurmijarvi.fi tai osoitteella Nurmijärven kunta, yleiskaavoitus, PL 37, 01901 Nurmijärvi.

Tarve päivittämiselle 

Rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025. Koska kuntien rakennusjärjestysten tulee vastata rakentamislakia, täytyy kuntien päivittää rakennusjärjestyksensä uudistuneen rakentamislain mukaiseksi. Myös Nurmijärven rakennusjärjestystä uudistetaan parhaillaan. Tämänhetkinen rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2013 ja päivitetyn rakennusjärjestyksen tulee olla voimassa viimeistään 1.1.2027.             

Esittelijä ympäristövalvontapäällikkö Alho Marjo

Päätösehdotus Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää

- antaa Nurmijärven kunnanhallitukselle rakennusjärjestyksen päivittämisestä seuraavan lausunnon:

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta pitää Nurmijärven kunnan rakennusjärjestysluonnosta kokonaisuudessaan hyvänä ja kattavana.  Nähtävillä olevaan luonnokseen on otettu hyvin huomioon ympäristökeskuksen valmisteluprosessin aikana antamat huomiot rakennusjärjestyksestä. Keski- Uudenmaan ympäristölautakunta pitää positiivisena myös sitä, että esimerkiksi jätevesijärjestelmän uusiminen pysyy jatkossakin luvanvaraisena. Näin varmistetaan rakennelmien säännöstenmukaisuus sekä sijoittuminen niin, ettei naapureille aiheudu kohtuutonta haittaa.

Erityiset määräykset rakentamisesta asemakaava-alueen ulkopuolelle
14.3 § Kohtien 1) ja 2) mukainen 3000 m2 kiinteistökoko on pieni, kun huomioidaan vaadittavat suojaetäisyydet omiin ja naapurinkiinteistöjen kaivoihin sekä vesistöön.  Kiinteistöllä voi olla ongelmallista saada mahdutettua kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä ja talousvesikaivo asianmukaisesti. 

Rakennusoikeus, rakennuskohteiden koko ja käyttötarkoitus
15.2 § Sivuasunnon rakentamisessa on rakennusjärjestysluonnoksessa huomioitu, että sillä on pääasunnon kanssa yhteinen tieliittymä, sisäänkäyntipiha ja piha-alue.  Ympäristölautakunnan mukaan sivuasunnolle on edellytettävä yhteinen vesihuolto pääasunnon kanssa.  Lisäksi katsotaan tarpeellisena, että ranta-alueelle ei saa sijoittaa sivuasuntoa.

Eläinsuojat
17.2 § Etäisyysvaatimukset naapurikiinteistöön on huomioitu eläinsuojan, maneesin, lantalan ja ulkotarhan osalta. Etäisyysvaatimuksissa kannattaa myös huomioida harjoitusalueen etäisyys naapurikiinteistön rajasta.

Ranta-alueet
Sekä 18 §:ssä että 32 §:ssä on määrätty ranta-alueiden kasvillisuudesta. Epäselväksi jää, miksi ranta-alueen kasvillisuudesta on määrätty kahdessa eri paikassa. 32 §:n määräysten siirtäminen 18 §:ään helpottaisi ranta-alueita koskevien määräysten kokonaisuuden hahmottamista. Jos 32 § halutaan pitää erillisenä, tulee pykäliin laittaa viittaukset toisiinsa.

18 §:ssä määrätään, että maisemanhoidolliset toimenpiteet ovat sallittuja rantavyöhykkeellä. Kyseinen sanamuoto on hyvin salliva kasvillisuuden poiston kannalta ja kyseisen virkkeen poistamista määräyksistä olisi hyvä vielä harkita. Kasvillisuuden vähentäminen lisää valumia vesistöön, joka heikentää vesistön tilaa.  Vesiensuojelun kannalta rantakasvillisuuden säilyttäminen on tärkeää.

32.2 §:ssä määrätään, että 20 metrin etäisyydellä rantaviivasta/rantaviivan välittömässä läheisyydessä tulee puusto pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Määräyksen tulisi koskea kaikkea kasvillisuutta, ei vain puustoa, sillä kaikki kasvillisuus on tärkeää vesistöihin kohdistuvan ravinne- ja kiintoainekuormituksen estämiseksi.

Vähimmäisetäisyydet rantaviivasta
20 §:n saunarakennusten 15 metrin etäisyys rantaviivasta on hyvin vähän. Ehdotamme vähimmäisetäisyydeksi 20 metriä. Tämä etäisyys on vesiensuojelun kannalta tärkeä. Ranta-alueelle tulisi kaiken kaikkiaan jättää vähintään 20 metrin suojavyöhyke, jonka kasvillisuus säilytettäisiin mahdollisimman luonnontilaisena eikä suojavyöhykkeelle sijoitettaisi rakentamista.

Vesienhoidon tavoitteena koko EU:ssa on saavuttaa pintavesien vähintään hyvä ekologinen tila vuoteen 2027 mennessä. Niissä vesistöissä, joissa hyvä tai erinomainen tila on saavutettu, tila ei saisi heikentyä tulevaisuudessa. Rakennusjärjestyksen määräysten tulisi tukea vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista. Vesistöjen hyvä ekologinen tila palvelee myös vesistöjen virkistyskäyttöä.

Energiavarastot
21.12 §:ssä on esitetty, että yksittäiset kokonaisalaltaan enintään 30 m2 energiavarastokontit ja 30 m2 muuntamot vapautettaisiin luvanvaraisuudesta. Pykälässä ei ole asetettu ehtoja kyseisten rakennelmien sijoittamiselle edes pilaantumiselle herkille alueille, kuten pohjavesi- ja ranta-alueille. Energiavarastokonttien (akkukonttien) aiheuttama suurin riski on niiden rikkoontuminen tai tulipalo, jolloin pohjaveteen tai vesistöön voi päästä erilaisia kemikaaleja ja maametalleja sammutusvesien tai muiden sammutusaineiden mukana. Näin ollen energiavarastokonttien sijoittamisen tulee olla ranta- ja pohjavesialueilla edelleen luvanvaraista.

Luonnon monimuotoisuus, vieraslajit
29.1 § Puita ei tule kaataa lintujen pesimäaikana 1.4.–31.7., jolloin lintujen pesät ovat luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettuja eikä pesintää saa häiritä. Mikäli rakentamisen vuoksi on välttämätöntä kaataa puita pesimäaikana, hankkeeseen ryhtyvän on tarkastettava puut lintuasiantuntijan avustuksella ennen kaatamiseen ryhtymistä luonnonsuojelulain mukaisen lintujen pesimärauhan varmistamiseksi. Tähän olisi hyvä lisätä, että lintujen pesien mahdolliseen poistoon on haettava poikkeuslupaa lupa- ja valvontavirastosta. Olisi myös hyvä lisätä viittaus rakennusjärjestyksen 34 §:än, jossa on lisää toimenpiteitä, jotka liittyvät lintujen huomioimiseen rakentamisessa.

29.2 § Puiden ja pensaiden tulee olla luontaisia puu- ja pensaslajeja eli lajeja, jotka esiintyvät luontaisella levinneisyysalueellaan ja leviämispotentiaalillaan. Tämä vaade on tarpeettoman tiukka ja karsii mm. tarhaomenapuut ja syreenit pois istutettavien lajien joukosta. Toisaalta haitallisten vieraslajien tavoin leviäviä lajeja, kuten isotuomipihlajaa ja idänkanukkaa olisi syytä välttää. Parempi muotoilu voisi olla: ”Puiden ja pensaiden valinnassa on hyvä suosia etenkin Suomessa luonnonvaraista lajistoa, sekä eurooppalaista lajistoa. Haitallisten vieraslajien tavoin leviävää lajistoa on syytä välttää.”

29.3 § Myös muita kuin haitallisiksi luokiteltuja vieraslajeja voitaisiin suositella vältettäväksi, mikäli niiden on osoitettu käyttäytyvän haitallisten vieraslajien tavoin. Tällaista lajistoa ovat pensaista esimerkiksi isotuomipihlaja ja idänkanukka, sekä perennoista suikeroalpi ja pikkutalvio. Päivitetty tieto vieraslajeista löytyy Suomen kansallisesta vieraslajiportaalista, www.vieraslajit.fi.

29.3 § Vieraslajeja, niiden siemeniä tai kasvullisia osia sisältävää maa-ainesta ei saa hyödyntää pihan rakentamisessa vaan ne tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. On tärkeää, että vieraslajipitoista maa-ainesta ei käytetä maanrakennuksessa pintamaana. Suuret tatarlajit (mm. jätti- ja japanintatar) pois lukien, vieraslajipitoinen maa-aines voidaan kuitenkin haudata vähintään metrin syvyyteen mahdollisimman lähelle lähtöaluetta paikkaan, jota ei jatkossa kaivella. Vastaavasti maa-aines voidaan toimittaa vieraslajipitoista maa-ainesta vastaanottavaan loppusijoituspaikkaan. Suurten tatarlajien juurakot on aina toimitettava niitä vastaanottavaan loppusijoitukseen.

33 § Olisi hyvä lisätä, että rakentaminen ei saa myöskään haitata alueen välittömässä läheisyydessä olevien arvokkaiden luontokohteiden säilymistä. Tämä sisältää myös vieraslajien leviämisen tontilta ympäröiville luontoalueille.

Työmaan perustaminen, käyttö ja siistiminen
46 § Työmaiden osalta hulevesille ei ole esitetty työmaavesisuunnitelmaa rakennusluvan yhteydessä. Isompien hankkeiden osalta on tärkeää todeta, että rakentamisenaikainen hulevesien hallinta edellyttää hyväksyttyä suunnitelmaa. Lisäksi kaikilta työmailta on tärkeää edellyttää riittäviä ja etupainotteisesti rakennettuja, työmaavesien käsittelyyn tarkoitettuja hulevesirakenteita, jotta työmaavesikuormitus voidaan estää. Tämä on huomioitava erityisesti herkkien pienvesien läheisyydessä.

Energiakaivojen porauksesta syntyvää karkeaa kiviainesta ja prosessivesiä ei saa johtaa sellaisenaan vesistöön, ojaan, kadulle, hulevesi- tai jätevesiviemäriin.  Prosessivesi tulee käsitellä niin, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle, naapureille tai viemäriverkostolle. Lisäksi vesien käsittely, vesien hallinta ja poisjohtaminen tulee suunnitella etukäteen ennen maalämpökaivojen porauksien aloittamista.

Päijännetunnelin suojavyöhyke
Rakennusjärjestyksessä on hyvä määritellä Päijännetunnelin suoja-alue, johon on viitattu useassa kohdassa. Päijännetunnelin suoja-alue on muissa kunnissa katsottu ulottuvan 200 metrin etäisyydelle tunnelista.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi Nurmijärven kunta, kunta@nurmijarvi.fi