Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta
Pöytäkirja 16.12.2025/Pykälä 145

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 16.12.2025 § 145  

250/00.04.01/2025  

Valmistelija Ikonen Ekaterina, etunimi.sukunimi@tuusula.fi

Esittelijä ympäristökeskuksen johtaja Sjöblom Leena

Lausuntopyyntö Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselta lausuntoa Fingrid Oyj:n Hikiä (Hausjärvi) - Inkoo 2x400 kV:n voimajohtohanketta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunnot tulee toimittaa kuulutuksessa ilmoitettuna aikana, viimeistään 31.12.2025. Viitteeksi UUDELY/1772/2024. 
 

 Lausunnon antaa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta. 

 Lausuntopyyntöä koskeva toiminta 

 Hankkeessa tarkastellaan uuden 2x400 kilovoltin voimajohtoyhteyden rakentamista Hausjärven Hikiältä Inkoon sähköasemalle. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely) tarkastellaan voimajohtoreittejä noin 229 kilometriä, joista uuteen maastokäytävään sijoittuu noin 125 km. Hankkeen toteutuessa Hikiä–Inkoo-voimajohto on noin 167 kilometriä pitkä. Nykyisen voimajohtoreitin rinnalle rakennettaessa nykyinen voimajohtoalue levenee noin 27–41 metriä. Uudessa maastokäytävässä voimajohtoaukea on noin 42 metriä ja voimajohtoalue noin 62 metriä leveä.

 Tarkasteltavat johtoreitit sijoittuvat seuraaviin kuntiin: Hausjärvi, Riihimäki, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vihti, Siuntio, Lohja ja Inkoo.

Päätösehdotus Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto

Luonto 

Yleisesti, mikäli luontoselvityksen luontotyyppikuvioissa esiintyy sellaisia luonnonsuojelu- tai vesilain kohteita, jotka nostaisivat ne luokkaan 1, on niiden yhteydessä hyvä selkeästi perustella, mikäli ne on päätetty laittaa johonkin alempaan luokkaan. Esimerkiksi 2-luokkaan arvotetulla kohteella L34 tavataan sekä luonnonsuojelulain luontotyyppiä pähkinälehto, että vesilain kohde noro. Tässä ja vastaavan kaltaisissa tapauksissa on hyvä selventää, miksi kuviot eivät ole luokassa 1. Mikäli perusteita alemmalle luokalle ei ole, tulisi nämä alueet luokitella arvoluokkaan 1. Huomautamme, että ollakseen luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisia lakikohteita kyseisten kohteiden ei tarvitse olla täysin luonnontilaisia, vaan ne voivat olla myös luonnontilaisen kaltaisia tai luonnontilaiseen verrattavia. 

Linjavaihtoehdot kulkevat Nurmijärven alueella useiden luontoselvityksissä todettujen arvokkaiden kuvioiden lävitse tai läheltä. Luontoselvityksessä esitettyjen kuvausten perusteella eräiden kuvioiden arvoluokka on potentiaalisesti korkeampi, kuin mitä luontoselvityksessä on esitetty. Tämä vaikuttaa alueiden herkkyyteen voimajohtolinjojen aiheuttamalle häiriölle. 

Luontoselvityksen kohde L18 lehdot on arvioitu luokkaan 4. Alueen arvoa voi kuitenkin nostaa se, että se on lampea ympäröivänä lehtona potentiaalisesti luonnonsuojelulain mukaista tulvametsää. Kohde L20 kosteat keskiravinteiset lehdot on tervaleppävaltaista metsää. Tervalepät nostavat alueen arvoa, ja kohde on potentiaalisesti luonnonsuojelulain mukainen tervaleppämetsä. Sama pätee myös kuvioon L22 kosteat runsasravinteiset lehdot.  Kohteen L34 arvoa nostaa alueella sijaitseva mahdollinen luonnonsuojelulain kohde pähkinäpensaslehto. Näiden alueiden osalta on syytä tarkentaa, ovatko ne lakikohteita, ja päivittää sekä arvoluokitus että vaikutusten arviointi sen mukaisesti. 

YVA-selostuksessa ei ole otettu kantaa hankkeen merkittävien kielteisten luontovaikutusten ennallistamiseen tai kompensaatioon, ja hankkeesta vastaava on todennut selostusmateriaaleissa, ettei kompensaatio ole hankkeessa mahdollista. Hankkeessa häviää tai heikentyy kuitenkin väistämättä lukuisia arvokkaita luontokohteita, ja ennallistamisasetus huomioiden kielteisten luontovaikutusten kompensoinnin selvittämistä ei voi tämän mittakaavan hankkeissa sivuuttaa. 

Pienvedet 

Passanmäen sähköaseman rajauksen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Aromäen lähde on mainittu YVA-selostuksessa, mutta se ei ole mukana Rambollin luontoselvityksessä tai YVA-selostuksen liitekartoilla. Aromäen lähde tulee lisätä mukaan liitekartoille.  

Luontoselvityksen kohteiden L16 ja L17 osalta ei ole huomioitu, että Tuomistonojan puroa ympäröivä lehto on täynnä tihkupintoja, hiekkapatjoista maan pintaan pulppuavaa pohjavettä ja koko alue puroineen on vahvasti lähdevaikutteinen. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt Tuomistonojalle maastokäynnin 23.4.2025 ja pitää epätodennäköisenä, että kohteet ovat luokitukseltaan ainoastaan arvoluokkaa 3.  Voimajohtokäytävää ei tule sijoittaa suoraan pohjois-eteläsuuntaisesti Tuomistonojan päälle, vaan on äärimmäisen tärkeää, että puro ja sitä ympäröivä tihkupintainen ja lähdevaikutteinen lehto säilyy alueella, ja että purolle jätetään riittävä suojavyöhyke.  

Kohteen L29 tuoreet keskiravinteiset lehdot arvoa nostavat alueella tavatut tihkupinnat ja mahdollinen tulvavaikutus puron varressa. Tihkupinnat tekevät alueesta mahdollisen vesilain kohteen. 

Vehkaojan osalta mahdollinen uoman ylitys tulee tehdä sellaisesta kohdasta, että voidaan mahdollisimman paljon säästää arvokasta purolaaksoa. 

Nurmijärvellä kahden reittivaihtoehdon osalta (pohjoinen osuus Hikiä-Passanmäki) itäinen reittivaihtoehto on kokonaisuudessaan parempi pienvesien osalta, sillä itäisessä vaihtoehdossa voimajohto kulkee valtaosin olemassa olevan johtokäytävän vieressä ja pienvesien ympäristöt ovat osin jo hakattuja, jolloin luontoa on mahdollista säästää huomattavasti enemmän. Itäisessä vaihtoehdossakin tulee kuitenkin pyrkiä säilyttämään norot luontoselvityksen kohteilla L33 ja L34, mikä on mahdollista linjaa hieman siirtämällä. Esim. kohteen L34 osalta luontoselvityksessä ei ole erityisesti perusteltu, miksi noro ei täyttäisi vesilain 2:11 vaatimuksia muuta kuin noron ylittävän metsätien osalta. Myöskään kohteen L33 kuvauksesta ei selviä, miksi noro kuuluu ainoastaan luokkaan 4. Kuvia kohteilta ei ole selvityksessä saatavilla. Muistutamme myös tässä, että vesilain osalta on olennaista, ettei luonnontilaisuuden käsitettä tulkita ahtaasti niin, että se kattaisi vain täysin ihmistoiminnan vaikutuksen ulkopuolelle jääneet kohteet (HE 277/2009 vp), vaan myös luonnontilaisen kaltaiset kohteet tulee huomioida. 

Arviointiselostuksessa on todettu, että rakentamisaikana ojia ja pieniä vesiuomia voidaan joutua ylittämään työkoneilla, mikä lisää eroosiota ja kiintoainekuormitusta vesistöön sekä aiheuttaa pienen riskin öljypäästöistä. Mikäli uomia ylitetään koneilla, on tärkeää, että ylityskohdat ovat tarkoin harkittuja sekä sellaisia, joilla haittoja uomaan kohdistuu mahdollisimman vähän. Esimerkiksi koski- ja virta-alueilla tai muuten arvokkaiden luontokohteiden yhteydessä uomia ei tule ylittää koneilla. Soveltuvat kohteet on selvitettävä etukäteen luontoasiantuntijoiden kanssa ja varmistettava, että tieto on myös urakoitsijalla. 

Pohjavesi 

Pohjoisen osuuden voimajohtoreitille on esitetty ohjelmavaiheen jälkeen toinen, itäinen vaihtoehto. Nurmijärven osalta läntinen reittivaihtoehto sijoittuu Kiljavan 1E-luokan pohjavesialueelle ja pohjaveden muodostumisalueelle. Lisäksi läntisen reittivaihtoehdon loppupää on siirretty ohjelmavaiheen jälkeen Nummenpään 1E-luokan pohjavesialueelle. Itäinen reittivaihtoehto ei Nurmijärven alueella sijoitu yhdellekään pohjavesialueelle. Näin ollen itäisempi reittivaihtoehto on Nurmijärven alueella pohjaveden suojelun kannalta selvästi aiemmin esitettyä parempi vaihtoehto. Jos voimajohtoreitiksi kuitenkin valitaan läntinen vaihtoehto, tulee pylväspaikkojen pohjaolosuhteet, pohjaveden pinnankorkeus ja paineellisen pohjaveden esiintyminen selvittää tarkkaan, kuten arviointiselostuksessa on esitettykin. Paineellisen pohjaveden alueilla tulee välttää pohjavettä suojaavan savikerroksen puhkaisemista, jottei aiheutuisi pohjaveden purkautumista maanpinnalle. Lisäksi tulee selvittää yksityisten talousvesikaivojen sijainnit ja sijoittaa pylväät riittävän kauas kaivoista. 

Passanmäen sähköaseman sijoittaminen Nummenpään 1E-luokan pohjavesialueelle aiheuttaa huolta pohjaveden suojelun kannalta. Fingridin omakin tavoite on, ettei uusia sähköasemia sijoitettaisi pohjavesialueelle. Myöskään Nurmijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (Afry 2023) mukaan sähköasemia ei tule sijoittaa pohjavesialueelle. Kuitenkaan tässä tarkastelussa sähköasemalle ei ole edes esitetty vaihtoehtoista sijaintia. Arviointiselostuksessa on esitetty, että sähköasemien osalta pohjavesivaikutukset keskittyisivät lähinnä rakentamisaikaan. Sähköasemiin liittyy mahdollisesti kuitenkin myös merkittäviä käytön aikaisia vaikutuksia mm. tulipalojen ja laiterikkojen seurauksena, jolloin öljytuotteita, kemikaaleja ja maametalleja voi päästä maaperään ja pohjaveteen. 

Taulukon 19-1 selitteessä todetaan virheellisesti, että luokka 1E olisi ”muu vedenhankintakäyttö, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen”. Kyseessä on kuitenkin ”vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen”. 

Yleistä 

Arviointiselostuksessa on lueteltuina seurantaryhmään kutsutut tahot. Listauksesta puuttuu Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, vaikka ympäristökeskuksen edustajat ovat osallistuneet ryhmän kokouksiin arvioinnin eri vaiheissa.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi  Uudenmaan ELY-keskus/kirjaamo

 Reetta Suni Uudenmaan ELY-Keskus